Perttu Häkkinen

Yle Puheella muistellaan Perttu Häkkistä 17.–19.8. Rakastettu toimittaja Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Perttu teki monipuolisen uransa aikana yli 200 nimeään kantavaa ohjelmaa Yle Puheelle. Ohjelmaa kuultiin Yle Puheessa vuosina 2013-2018. Yle Puhe esittää tänä viikonloppuna näistä 11 jaksoa. Tänään sunnuntaina kuulemme viisi jaksoa ohjelmasarjan eri kausilta.

Koostelähetyksessä luvassa kevään mieleenpainuvimmat ohjelmat ja kulissien takaiset tunnelmat. Lisäksi mukana on paljon ennenkuulematonta materiaalia. Äänessä toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Tällä kerralla astumme Perttu Häkkisen kanssa populaarimusiikin salattuun maailmaan. Ovatko bändipaitojen pentagrammit ja pedonluvut vain ulkokultaista flirttiä okkultismiin vai löytyykö taustalta syvempää salatiedettä? Aiheesta keskustelemassa okkultis-filosofisen Azaelin tähti -seuran Johannes Nefastos, tutkija-rockmuusikko Antti Litmanen, sekä Hexvessel-yhtyeen laulaja-perkussionisti Marja Konttinen. Mukana johdatuksessa esiintyy myös Häkkisen radio-ohjelmasta tuttu toimittajakollega Panu Hietaneva, joka keskustelee Kollaa Kestää -yhtyeen Jyrki Siukosen kanssa Jäähyväiset aseille -hittikappaleen synnystä. Ohjelma on tallennettu elävän yleisön edessä Helsingin Sideways-festivaleilla 9.6.2018.

Millainen on Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan pirutarinasto? Siitä kertoo meille perinteentutkija ja FT Pasi Klemettinen. Uskontotieteen tohtori Kari Kuula perehdyttää Panu Hietanevan puolestaan Saatanan historiaan.

Perttu Häkkinen on ohjelmassaan viimeisen kuuden vuoden aikana ehtinyt käsitellä inhimillisen kokemuksen huikaisevan moninaista spektriä sekä kokijoiden että tutkijoiden näkökulmasta. Nyt ohjelma jatkaa tällä sille viitoitetulla tiellä Vieraanamme on psykologian tohtori Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta. Hänen kanssaan Perttu keskustelee muun muassa siitä, mitä ovat neuromatriisi, temporoparietaalinen liitos ja illusorinen korrelaatio. Lisäksi ohjela selivttää onko koko inhimillinen kokemus palautettavissa aivojen fysiologiaan. Ja vaikka näin olisikin, niin Antti Harmainen Tampereen yliopistosta kertoo Panu Hietanevalle, miksi esoteriaa kannattaa silti tutkia.

"Vannoin itselleni, että en enää ikinä tässä tai tulevissa maailmoissa tottele ketään enkä mitään arvovaltaa, käskijää, hallitusta, jumalia tai enkeleitä, missään muussa kuin siinä, minkä myönnän oikeaksi tai parhaaksi mahdolliseksi." Edeltävät sanat lausui mies, joka oli huokeasti muotoillen legenda jo eläessään. Vuonna 1886 iäisyydestä aikaan ja 1976 ajasta iäisyyteen siirtynyttä Yrjö Kallista on tavattu nimittää käveleväksi paradoksiksi. Hän oli itseoppinut opetusneuvos ja pasifisti puolustusministeri sekä tietenkin innokas teosofi. Teosofisen toukokuun kolmannessa ja viimeisessä osassa muistellaan Yrjö Kallista. Vieraana ohjelmassa on professori Esa Kirkkopelto ja tietokirjailija Matti Salminen.

Teosofisen toukokuun toisessa osassa matkaamme Ihmisyyden tunnustajain yhteisöön kauniiseen Keski-Suomeen. Kuka oli yhteisön myyttinen perustaja Martta Horjander (1930-2009) ja miten mestariohjaaja Mikko Niskanen (1929-1990) niveltyy teosofiaan? Yhteisössä 40 vuotta eläneet Seppo Kuulavuori ja Merja Saarilehto kertovat Ihmisyyden tunnustajain toiminnasta ja Azazelin tähti -veljeskunnan Johannes Nefastos erittelee H.P. Blavatskyn (1861-1931) ajattelua. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Kuuntelijoiden toiveesta Perttu Häkkinen toteuttaa TEOSOFISEN TOUKOKUUN, jonka aikana muistellaan kolmea tunnettua kotimaista teosofia. Ensimmäisenä vuorossa Pekka Ervast (1875-1934). Ervast oli mysteeri: tuotteliaisuudeltaan Rudolf Steineriin verrattava henkinen opettaja, jota toiset rakastivat ja toiset kavahtivat. Vielä tälläkin vuosituhannella hän onnistuu nostattamaan intohimoja, mutta miksi? Siitä on kertomassa kirjakauppias ja Pekka Ervast -sivuston ylläpitäjä Pirjo Aalto. Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön johtaja Jarmo Anttila puolestaan johdattaa reportteri Hietanevan mysterioiden kielekkeelle järjestön temppeliin.

Syksyllä '83 Mikko Hovila lähti Pentti Linkolan soutajaksi syyskalastukseen. Koko kauden miehet nostivat käsivoimin kuhaa ja keskustelivat luonnon tilasta. Linkolan "soutajista" on muotoutunut jo käsite. Mutta keitä he ovat ja mitkä ovat heidän vaikuttimensa? Ammattikalastajia vai militantteja ekoaktivisteja? Luonto-liiton toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara puhuu puolestaan Panu Hietanevan haastattelussa "pehmeästä" Linkolasta.

Suomalaisille muinaisilla sepillä uskottiin olevan jopa yli-inhimillisiä voimia. Raudantakojien asema esikristillisen pakanakansan yhteisössä on ollut samanlainen kuin shamaaneilla ja tietäjillä. Pertun vieraana on Mikko Björklund, joka on tehnyt uskontotieteen gradunsa suomalaisista sepistä. Toimittaja Panu Hietaneva puolestaan sukeltaa syvemmälle kansanrunouden pariin. Panun haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Seppä, joka valaisee sitä kuinka kansanrunouden kerääjien omat näkemykset ja vallitseva fennomaaninen yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tulkintoihin, mitä Suomen kirjallisuuden seuran arkistoihin päätyneistä kansanrunoista aikoinaan tehtiin.

Kuolemanjälkeisen elämän varjoisa mahdollisuus on kutkuttanut ihmismieltä sen varhaisvaiheista saakka emmekä me suomalaiset ole poikkeus. Filosofi ja tietokirjailija Eero Ojanen kertoo tuoreesta teoksestaan ”Suomessa kummittelee”. Lisäksi ”Ihmissudet - Asiakirjoja ja kertomuksia” - teoksen kirjoittaja Pekka Kilpinen avaa Panu Hietanevalle ihmissusimyytin taustaa.

Vieraana Koneälypuolueen Sami Henrik Haapala. Mikä on tieteellis-taiteellisen projektin tavoite? Uskonnonfilosofian dosentti ja tutkija Aku Visala taas pohtii singulariteettia ja superälyä teologisesta vinkkelistä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Mitä meidän pitää tietää menneiden aikojen seksuaalimagiasta? Millaista seksimagia oli antiikin ja renesanssin aikana? Seksimagia on paljon vanhempaa perua kuin esimerkiksi Aleister Crowleyn harjoittama rituaaliseksi. Vieraana on tutkijatohtori Lauri Ockenström. -Antiikissa ja keskiajalla harrastettiin monipuolisesti erilaista seksitaikuutta. Lisäksi kuulemme tantratuntija, joogaopettaja Miska Käppiä. Miten alkuperäinen, intialainen metafysiikka eroaa suomalaisille markkinoidusta naistenlehtitantrismista? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Onko Raamatussa magiaa? Oliko Jeesus maagi? Mikä on magian ja uskonnon ero? Onko uskonnon ja magian käsitteellinen erottelu silmänlumetta? "Raamattu ja magia" -kirjan toimittajat ja uskontotieteilijät Kirsi Valkama ja Nina Nikki kertovat. Lisäksi tietokirjailija Harri Lapinoja kertoo suurten maagikoiden elämästä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Miksi toinen kiihottuu kumista ja toinen vaikkapa kengistä? Miten fetissit syntyvät ja mitä ne meistä kertovat? Vieraana on Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen sekä karvoista kiihottuva fetisisti "Lissu". Millaisia olivat alkuperäiset fetissit eli talismaanit ja mikä niiden tarkoitus oli? Tutkijatohtori Lauri Ockenström kertoo tästä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Guru on hän, joka johdattaa oppilaan tietämättömyyden pimeydestä tietoisuuden valoon. Kirjailija ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila on etsinyt gurua ehkä sitkeämmin kuin kenties kukaan muu suomalainen. Keitä ovat Kassilan ja monien muiden seuraamat gurut ja mitä heiltä voi oppia? Miten voitetaan oma ego ja erillisyyden tunne? Miten valaistutaan? Miten erottaa väärän gurun oikeasta? -Oikea mestari toimii aina epäitsekkäästi, toisten hyväksi, tiivistää Kassila. Lisäksi tutkija Johanna Jylhä kertoo, miksi intialainen Äiti Amma on Suomessa niin suosittu. Miksi hänen halaamisensa voi olla elämää vavahduttava kokemus? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Mikä on myyttinen homo economicus? Onko BKT kattavin mittari hyvinvoinnin mittaamiseen? Onko ihminen sittenkin heuristinen, eikä rationaalinen toimija? Onko talouskasvun korjaava vaikutus vain harhaa? Unohda kaikki, mitä klassinen taloustiede on sinulle opettanut. Näin tuntuu ajattelevan kapinallinen taloustieteilijä Kate Raworth, joka teoksessaan "Donitsitaloustiede" esittelee seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Mitkä nämä seitsemän tapaa ovat ja mikä on talouden donitsimalli? Teoksen suomentaja Juha Pietiläinen kertoo. -Donitsimalli näyttää vähimmillään sen, mitä tarvitsemme elämiseen ja paljonko se kuluttaa maapallon varoja. Lisäksi talouskasvun myyttejä purkaa kestävän talouden tutkija Maria Joutsenvirta. Auttaako talouskasvu todella pois köyhyydestä? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ohjelmassa sukelletaan suomalais-karjalaisen loitsuperinteemme kiehtoviin syvyyksiin. Mihin loitsuja käytettiin ja kuka niitä käytti? Vieraana on "Loitsun mahti" -kirjan tekijä, folkloristi Henni Ilomäki. -Kun todella haluttiin parantaa vaikka loukkaantumisesta, kuumetaudista tai kateudesta, tietäjä otti sen hyvin vakavasti. Ne olivat pitkiä ja monimutkaisia loitsukokonaisuuksia, kertoo Ilomäki. Lisäksi filosofi Eero Ojanen kertoo kotimaan taruolennoista. -Ennen vanhaan kaikissa ihmisen töissä ja toimissa oli aina mukana jokin henkiolento, jolta pyydettiin onnea ja suojelusta. Jos mieli runsasta satoa tai hyvää kalansaalista, oli syytä olla väleissä suojelusolentojen kanssa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Kuvassa Impilahdelta kotoisin oleva Matrona Kyyrönen loitsee 1914 Kuva: A.O. Väisänen / Museovirasto

Taloustrilogian kolmannessa osassa tutustutaan menestysteologiaan. Kansankielellä mennarismi on viime vuosisadalla Yhdysvalloissa syntynyt kristillisperäinen suuntaus, joka saapui maahamme 1980-luvun puolivälissä. Liike on kiistelty, eivätkä sen jäsenet itse pidä termistä menestyksen teologia. Mutta mitä se pitää sisällään? Voiko rukouksen avulla rikastua? Vieraina uskontotieteilijät Tuija Hovi ja Minna Opas Turun yliopistosta. Entä miksi kapitalismi syntyi nimenomaan kristinuskon parissa? Onko taloudellisesti menestyvä ihminen jumalan valittu? Emerituspiispa Mikko Heikka valistaa meitä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Taloustrilogian toisessa jaksossa pohditaan, mitä raha on? Mistä sitä tulee? Onko se vain uskomusjärjestelmä ja ymmärrämmekö rahan vaikutuksia riittävästi? Vieraana on Ville Iivarinen Suomen Talousdemokratia ry:stä. -Jos kyseenalaistamme rahan, kyseenalaistamme kaiken maksamisen ja elämisen johon rahaa käytetään, mikä perustelee rahaan liittyvät virheelliset uskomuksetkin. Pohjois-Karjalan korpiseuduilla asuva Lasse Nordlund pyrkii elämään omavaraisesti. Kuulemme myös hänen elämästään lähes rahatalouden ulkopuolella. Perheettömänä Nordlundille riitti elämiseen 50 euroa vuodessa ja viisi aaria viljelymaata. Lisäksi hän poimii paljon sieniä ja marjoja. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.