Perttu Häkkinen

Rockmusiikkia on pidetty paholaisen musiikkina, mutta se ei ole koko totuus. Kaikki rippikoulun käyneet muistanevat akustiset kitarat ja yhteislaulut. Evankeliumi, Halki maailman ja Tilkkutäkki ovat teoksia, jotka ovat syöpyneet monien mieleen. Lauri "Daikini" Kemppainen ja Jaakko "Taivaan isän hippi" Löytty levittävät jumalan sanaa musiikin avulla. Millainen on suomalaisen gospelin historia, nykytila ja sielunmaisema? Tätä selvitetään. Lisäksi tietokirjailija Janne Könönen kertoo gospelmusiikin juurista ja leviämisestä orjapelloilta maailmalle. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

"Aloitin bingosta, sitten tulivat kolikkoautomaatit. Menetin lopulta asuntoni 65-vuotiaana ja lisäksi minulla oli pelivelkaa." Vuosikymmenet pelikoukussa ollut Kalevi Laine kertoo ohjelmassa muun muassa siitä, mikä pelaamisessa addiktoi. "Peliautomaattiin voi jopa rakastua. Aloin luulla ymmärtäväni niitä." THL:n tutkija Sari Castrèn kertoo peliriippuvuuden biologisista taustatekijöistä ja erikoistutkija Jani Selin maamme rahapelipolitiikasta. "Suomi on ainutlaatuinen pelimaa. Missään muualla Euroopassa ei hajasijoiteta peliautomaatteja marketteihin ja huoltoasemille." Selin myös kertoo, että vain 5 % pelaajista tuottaa peliyhtiön tuotosta puolet. Toimittajana Perttu Häkkinen.

Miksi Perttu Häkkisen isoisä Eino Häkkinen oli monen aikalaisensa tavoin fasisti? Eino Häkkinen oli piinkova Isänmaallisen Kansanliikkeen aktiivi ja järjestön Virtasalmen aluejaoston sihteeri. Hän oli venäläisiä vihannut ja jumalaa pelännyt mies, eikä ainoa laatuaan. "Suomalaiset fasistit" -teoksen kirjoittajat Aapo Roselius, Oula Silvennoinen ja Marko Tikka kertovat suomalaisen äärikansallismielisyyden historiasta ja nykypäivästä. Ohjelmassa kysytään myös, onko maamme poliittisessa historiankirjoituksessa menossa jonkinlainen sukupolvenvaihdos? Ovatko vanhemman polven historioitsijat vähätelleet fasismin merkitystä, kuten kolmikko esittää? Entä vähättelevätkö Roselius, Tikka ja Silvennoinen puolestaan 1920 ja 1930 -lukujen kommunismiuhkaa, kuten tietokirjailija Jyrki Vesikansa kritisoi? Professori Tarmo Kunnas avaa puolestaan eurooppalaisen fasismin ja älymystön suhteita. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ashprihanal Pekka Aalto on maailman paras ultrajuoksija, jolla on hallussaan 3100 mailin juoksun maailmanennätys. Hänen psykofyysisen kestävyytensä taustalta löytyy Sri Chinmoyn (1931-2007) ajattelu. Chinmoyn seuraajien mukaan guru kerkesi säveltää 20 000 sävelmää ja maalata 200 000 maalausta. Kaiken lisäksi hän oli kova urheilumies. Kävelyn filosofiaa -kirjan kääntäjä Aki Räsänen kertoo meille, kuinka filosofit ja taiteilijat ovat suhtautuneet kävelemiseen ja Lauri Tervo valistaa Sri Chinmoyn elämästä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva

Maapallolla on biologisia viruksia miljardi miljardi miljardi miljoonaa kappaletta, eli aika monta. Noin yhdeksän prosenttia DNA:stamme muodostuu HIV:n kaltaisten retrovirusten jäänteistä, ja jos mukaan lasketaan vielä vähäisemmät jäänteet, nousee luku jopa 45 prosenttiin. "Virus on tarina, joka kertoo itse itseään eteenpäin. Ja vieläpä niin, ettei kertoja tiedä olevansa viruksen palveluksessa", summaa virologi Matti Jalasvuori. Onko elämä maapallolla virus ulkoavaruudesta? Leviävätkö uskonnot ja poliittiset aatesuuntaukset virusten tavoin? Toimiiko internetissä viraalisesti riehuva meemi samanlaisella logiikalla, kuin biologinen taudinaiheuttajakin? Miten niiltä voi suojautua? Asiaa viruksista ja meemeistä. Haastateltavina Matti Jalasvuori sekä filosofi ja uskontotieteilijä Matti Kamppinen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Millainen usko on gnostilaisuus? Tämä kaksituhatta vuotta vanha uskonto on lähes kadonnut maailmasta. Suomessa gnostilaisia on muutama sata. Vieraina Gnostilaisen seuran puheenjohtaja Pentti Tuominen ja Harriet Väänänen. Lisäksi gnostilaisuuden tutkimuksen professori Antti Marjanen kertoo laajemmin tästä uskonnollisesta maailmankatsomuksesta. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Zoofiliaa, satanismia, Jouko Piho, leijonalegioonalaiset, naturismia, A.W. Yrjänän esoteeriset harrastukset ja skeptikoiden haasteet tarkastelussa. Koosteessa on luvassa myös ennenkuulematonta materiaalia, palautetta ja kulissien takaisia tapahtumia. Toimittajina Perttu Häkkinen, Panu Hietaneva ja Heidi Laaksonen.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian toisessa jaksossa tavataan Teatteri Retikan Eero Schroderus eli Rotti-Eero. Hänen kanssaan puhutaan muun muassa kulttuurista ja Raatteentien tapahtumista Kuomanjoen muistomerkillä. Historioitsija Reijo Heikkinen kertoo presidentti Urho Kekkosen nuoruusvuosista ja lisäksi tavataan Puolangan pessimisteistä Arto Korkatti, Jaakko Paavola ja Liisa Holappa. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ohjelmasarjassa on pyritty kartoittamaan isänmaamme henkistä perintöä ja tutustumaan sen kasvoja kukittaviin hämmästyttäviin hahmoihin. Nyt on aika nimetä merkittävimmät elävät kansallisaarteet. Hän voi olla taiteilija, urheilija, käsityöläinen, joutomies tai -nainen, oman elämänsä sankari, maailmalla menestynyt tai menestymätön, lajissaan intohimoinen merkkihenkilö. Toisin sanoen: kuka tahansa, joka on olemassaolollaan rikastuttanut suomalaista kulttuuriperintöä ja sulostuttanut kanssaeläjiensä taivallusta. Miksi listalle ovat päätyneet muun muassa Läjä Äijälä, Lenita Airisto, roiskeläppäpitsa ja Aku Ankan toimituskunta? Toimittajina Perttu Häkkinen, Panu Hietaneva ja Heidi Laaksonen.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian kolmannessa osassa vieraillaan Paljakan luonnonpuistossa sijaitsevassa Mustarindan taiteilijaresidenssissa. Haastateltavina kirjoittaja ja kääntäjä Eeva Talvikallio ja kuvataiteilija Antti Majava. Millainen paikka on Otanmäki? Ennen siellä sijaitsi maailman suurin rautakaivos, nyt sieltä saa kaksion 8000 eurolla. Haastateltavina ravintoloisijat Minna ja Janne Kallio. Lisäksi tutkija Liisa Louhela kertoo härkösläisistä. Keitä he oikein olivat? Lopuksi kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi valottaa maakunnan tarinaperinnettä. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian toisessa jaksossa tavataan Teatteri Retikan Eero Schroderus eli Rotti-Eero. Hänen kanssaan puhutaan muun muassa kulttuurista ja Raatteentien tapahtumista Kuomanjoen muistomerkillä. Historioitsija Reijo Heikkinen kertoo presidentti Urho Kekkosen nuoruusvuosista ja lisäksi tavataan Puolangan pessimisteistä Arto Korkatti, Jaakko Paavola ja Liisa Holappa. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian ensimmäisessä jaksossa tavataan diskoileva kirjastoautonkuljettaja, Putsch `79 -duon toinen jäsen eli Pauli Jylhänkangas, 92-vuotias ennustajaeukko, Vaara-Kaija sekä suomussalmelainen legenda, Mustan Seppo. Historioitsija Reijo Heikkinen maakunnan historiasta. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Raton, Kallen ja Jallun kaltaiset perinteiset jynkkylehdet lopetettiin vasta. Samaan aikaan nuoret taideopiskelijat lanseeraavat korkeatasoisen Rivo-lehden. Miksi? Vieraina lehdentekijät Timo Sulkamo ja Tiina Eronen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva

Suomalaiset profeetat. Erityistarkastelussa Jouko Pihon elämä ja teot. Vasta Luvatusta maasta saapunut saarnamies on vieraana suorassa lähetyksessä. Tutkija Katri Antin kertoo Raamatun profeetoista, mikä on profeetan tehtävä kristinuskossa? Millaisia ovat profeettoihin liitetyt myytit ja mistä ne kertovat? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ohjelmassa tavataan suomalaisista, jotka ovat olleet muukalaislegioonassa. Vieraana on Leijonalegioona-kirjan kirjoittanut toimittaja-kirjailija Kari Kallonen ja lisäksi kuullaan Esa Gustafssonia ja Rauno Juholaa, jotka tutustuivat legioonassa 1990-luvulla.

Ohjelmassa tutustutaan taiteilijoihin, joiden taiteessa Jumala ja hengellisyys ovat kaiken keskiössä. Kuvataiteilija Ville Löppönen tekee teologista nykytaidetta, jossa sekoittuvat itäinen ikonitaide, läntisen kirkkotaiteen traditio sekä nykymaalaus ja nykysarjakuva. Helsinkiläinen kuvataiteilija Nagashila on omien sanojensa mukaan "jumalaton mies", joka koki hengellisen herätyksen Valamon luostarissa. Sittemmin hän on saanut maallikkovihkimyksen buddhalaiseen veljeskuntaan. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Mistä on kyse buddhalaiseen perinteeseen nojaava Falun Gongissa? Mikä sen tarkoitus on, ja miksi sen harjoittajia vainotaan Kiinassa? Haastateltavana Falun Dafaa harjoittava Sinikka Suontakanen ja Kiinan vankileireillä uskomustensa vuoksi joutunut Lihua Lan. -Kommunistipuolue kokee liikkeen uhaksi, koska silloin yhä useampi ihminen alkaa ajatella omilla aivoillaan, arvioi Suontakanen. Falun Gong on antanut molemmille naisille paremman terveyden. Lan uskoo, että hänen masennuksensa parani harjoitteiden avulla, ja Suontakanen kertoo olevansa notkeampi kuin parikymppisenä. Lisäksi professori Juha Vuori kertoo Falun Gongin ja kiinalaisen yhteiskunnan erimielisyyksistä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

"Usko kykyysi ylittää kaikki aiemmat päämääräsi ja toiveesi kaikilla elämänalueilla", kirjoittaa omalaatuinen filosofi Robert Anton Wilson. Hänen aaatehistorialliset juurensa olivat 60-luvun vastakulttuurissa, filosofiassa, modernissa luonnontieteessä ja okkultismissa. Wilsonin "Prometheus nousee - Ihmisaivojen käyttöopas" (1983) on kulttikirja, joka on vastikään julkaistu suomeksi. Teoksen hämmentävästä ja hämmästyttävästä sisällöstä kertoo suomentaja Henry Vistbacka. Näin kirjaa esitellään: "Kuvitelkaamme yhdistelmää Timothy Learyn kahdeksan aivopiirin mallista, Gurdjieffin sisäisen havainnoinnin tekniikoista, Korzybskin yleisestä semantiikasta, Aleister Crowleyn maagisista teoreemoista, usean eri joogakoulukunnan ajattelusta, kristillisestä tieteestä, suhteellisuusteoriasta ja modernista kvanttimekaniikasta sekä monesta muusta tavasta, jolla ympäröivää maailmaamme pyritään ymmärtämään." Onko "Prometheus nousee" self-helpiä? Ohjelmassa pyrittiin valjastamaan sisäiset voimavarat paremmin käyttöön itseapuop

1970-luvulla sensaatiojournalismi oli voimissaan. Vuonna 1959 perustettu Hymy on kenties yksi eniten suomalaiseen kulttuuriin vaikuttaneista aikakauslehdistä. Suhtautuminen aviisiin on aina ollut kahtiajakautunut: kansa rakasti Hymyä, vaikka harva tunnusti sitä lukevansa. Raffinoituneempina itseään pitävät kollegat sen sijaan nimittivät sitä "saastasta voimansa imeväksi kihokiksi". Mutta millaiset olivat Hymyn ja Lehtimiesten hullut vuodet, ja minkälaisen perinnön ne jättivät Suomen kansalle? Oliko Hymy-lehti siihen aikaan sosiaalipornoa vai unohdetun kansan äänitorvi? Muisteloissa ovat mukana valokuvaaja Veikko Lintinen ja lehtikeisari Urpo Lahtisen elämäkerran tekijä, kirjailija Kalevi Kalemaa sekä takavuosien kohumissi Virpi Miettinen. Käyttikö Hymy julkkisia hyväkseen? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Onko muurahaispesässä tai 110-asteisessa saunassa istuminen sankarillista? Vieraana on ennätysmies Lyde Lyytikäinen. Hän istui 2 tuntia 10 minuuttia muurahaispesässä. Hän on myös muun muassa seissyt suonsilmässä ja istunut pakastimessa aivan äärirajoille saakka. "Siinä mittelee itsensä kanssa, lopputulos palkitsee." Kuulemme myös mitä Sauna-Timolle eli Timo Kaukoselle kuuluu. Mikä saa ihmisen yrittämään kivuliaitakin ennätyksiä? "Saunominen on mulle nappilaji ja kun asetan jonkun tavoitteen, niin en jätä mitään kesken." Heini Kilpamäki on miettinyt kirjassaan "Suomalaisen tyhmyyden ylistys" suomalaisten mentaliteettia, johon erikoiset kilvoittelut kuuluvat. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.