Kielipuoli

Kielen ja kansanperinteen laitos selvittää ja taltioi ulkomaalaisperäisen Ruotsin väestön nimiä uudessa projektissa. Itsekukin voi käydä täyttämässä verkkolomakkeen, jossa kysytään muunmuassa millä tavalla ruotsalainen yhteiskunta selviää ulkomaalaisperäisistä nimistä. Harvoinhan suomalaisiakaan nimiä tosiaan osataan kirjoittaa tai lausua oikein. Nimiprojektista vastaavat kielentutkijat Lena Wenner, Maria Löfdahl ja Ratifa Hanoush. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittävät sanoja potaska, kuperkeikka ja hyvens. Viikon uudissana on datata. Annika Lantto pakinoi knapsuista ja kunnon miehistä. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se 

Millaiset sanat sopivat kuvaamaan Suomea: rakas, vieras, kaunis, etäinen? Kielipuoli kävi Torshällassa kyselemässä sanoja, joilla voisi kuvailla tänä vuonna 100 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Jutta Turunen rekrytoitiin opettajaksi Suomen Lahdesta Eskilstunaan Skogstorpin kouluun. Jutta kertoo, miten on mennyt etenkin kielen kanssa. Hän oli Suomessa ruotsin ja englannin opettaja. Jutta jatkaa samoissa tehtävissä, mutta ei voi opettaa ruotsia äidinkielenä, siihen ei kielitaito vielä riitä. Hän opettaa ruotsia toisena kielenä. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson Kielineuvostosta (Språkrådet) puhuvat muun muassa jonneista ja oululaisista sanonnoista. Viikon uudissana on duudlata. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat saaneet purtavakseen sanat huithapeli ja skitgubbe. Niistä löytyy sanomista. Riina ja Henna selvittävät myös sanat höntsy ja polanne. Suomen kielen tulkkeja riittää Ruotsissa, mutta kaikki oikeutetut eivät kuitenkaan aina saa suomenkielistä tulkkia, vaikka sitä tarvitsisivat raportoi Göteborgista Lotta Hoppu.   Viikon uudissana on mylk, kasviperäisten maitojuomien yhteisnimike.  Manja Lehto antaa kolumnissaan äidillisiä neuvoja elämän eri aloilta. Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä valottavat sanoja belsepuupi ja vänkäri ja selittävät, miksi suomeksi sanotaan Viro, ei Eesti. Kielenhuoltajat vastaavat Ilpo Okkolalle, joka ihmettelee miksi Suomessa sanotaan Viro eikä Eesti. Sannamari Patjas ja Timo Nieminen kertovat Susanna Alakosken uudesta näytelmästä Laina och fåglarna, joka tulee ensi-iltaan 23. maaliskuuta Eskilstunassa. Sannamari ja Timo esiintyvät näytelmässä. Pentti Salmenranta on löytänyt arkisen esineen, jolla on monta nimeä, mutta mikään niistä ei ole se oikea. Viikon uudissana on richsplaining. Juontajana Merja Laitinen.

Kajauksen suvussa Eskilstunassa puhutaan suomea ja ruotsia neljässä sukupolvessa. Nuorimmilla ruotsi voittaa. Kantaisä Heikki puhuu mieluiten suomea. Heikki Kajaus ja tyttärensä Nina Lindbom ovat mukana kertomassa siitä, miten heidän suvussaan käytetään ruotsia ja suomea. Uutistoimittaja Anniina Tourunen haastoi itsensä opettelemaan hiihdon sanat. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat radiokieltä ja sanoja uuma sekä hainota. Annika Lantto Tornionlaaksosta pakinoi. Viikon uudissana: pukukoppipuhe. Juontajana Merja Laitinen.

1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään. - Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista. - Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa.  - UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä. - Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten suomen kielestä ja koulusta 30. tammikuuta 1984. Ajankohtainen aihe silloinkin. - Mitä tarkoittaa sanonta yllätti Mietaan? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät. - Viikon uudissana: muunsukupuolinen. - 24. helmikuuta on ruotsinsuomalaisten päivä ja Kaarle Ak

Riina Heikkilä kertoo tutkimuksesta, jossa verrataan ajan käsitettä ruotsin ja espanjan kielissä. Ruotsissa aika määritetään janaksi, espanjan kielessä aika on enemmänkin määrällinen käsite. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät myös sanoja vispilänkauppa ja allit. Eskilstuna-Kuriren lehden toimittaja Sebastian Laneby joutui melkein shokkiin, kun ymmärsi, että joka puolella Eskilstunaa kuulee suomen kieltä. Kieli on Sebastianille rakas tuttu lapsuudesta. Tanskalaiset kääntäjät Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen, ovat opiskelleet niin paljon suomea, että pystyvät kääntämään suomenkielistä kirjallisuutta. Viikon uudissana on huomentaja. Manja Lehto pakinoi lukuisista kesätyöpaikoistaan. -Juontajana Merja Laitinen.

Monissa kouluissa kokeillaan transkieleilyä, uutta tapaa hyödyntää ja arvostaa oppilaiden omia kieliä. Kielenhuoltajat selittävät muiden muassa sanaa antikristus ja Pentti pakinoi sanasta sikahyvä. Sen sijaan, että äskettäin maahantulleita lapsia pidetään niin sanotuilla valmistavilla luokilla heidän pitäisi nopeasti päästä tavallisiin luokkiin oppimaan muitakin aineita kuin ruotsin kieltä, katsovat tutkijat Eva Sundgren ja Pirjo Lahdenperä. Lasten omia äidinkieliä voidaan käyttää myös aineopetuksessa uuden translanguaging - transkieleily ajattelutavan mukaan. Kielenhuoltajille Riina Heikkilälle ja Henna Leskelälle on tullut kysymyksiä sekä antikristuksesta että pedon merkistä eli luvusta 666. Suomenopettaja Pentti Salmenranta on miettinyt onko sana sikahyvä slangia vai ei. Niinkuin monesti ennenkin laittoivat hänen oppilaansa ajatusprosessin käyntiin. Juontajana Merja Laitinen.

Finlandssvenska språkvården vill att finlandismer undviks så att finlandssvenskan inte glider alltför långt ifrån stadardsvenskan.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muun muassa sanat puliukko ja rapakalja. - Puliukko-sana pohjaa sanaan pulituurijuoppo, pulituuri on etanolipitoista huonekalujen kiillotusainetta. Rapakalja-sanan juuret ovat ruotsin kielessä, kertovat suomen kielen huoltajat.- Suomalaisetkin hallitsevat small talkin, tilanteen täytyy vaan olla sopiva, sanoo vuorovaikutustilanteisiin ja -käytänteisiin erikoistunut professori Marja-Leena Sorjonen.- Saksan kieltä on tiettävästi puhuttu Ruotsissa koko maan historian ajan, kielisarja keskittyy saksan kieleen Ruotsissa.- Viikon uudissana on sydäniskuri.- Kielenhuoltaja ja uudissanojen tuntija Henna Leskelä näkee Suomen ja Ruotsin uudissanalistoissa yhtäläisyyksiä. Molemmissa maissa syntyy samantyyppisiä sanoja.- Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä valottavat Suomi-nimen alkuperää, joka oikeastaan on hämärän peitossa. - Suomi-sana saattaa tulla sanasta suo tai suomu, se voi myös olla sukua sanalle saame. Sana saattaisi myös olla alunperin baltialaisperäinen shama, mutta mitään näistä selityksistä ei ole lopullisesti todennettu tai hyväksytty.- Puolankielinen Tomasz Czyc kertoo äidinkielestään, jota käyttää vain kotona ja puolalaisten sukulaisten kanssa.- Manja Lehto pakinoi tikkutollosta ja muista Porin seudun murresanoista.- Kieliä voi oppia laulamalla. Uusi tutkimus toteaa, että laulamalla kielen oppiminen on helpompaa kuin perinteisillä menetelmillä.- Språkrådet palkkaa meänkielen huoltajan, muilla kansallisilla vähemmistökielillä on jo kielenhuoltajat.- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana on fiikata. Sana-finalistit valinneet kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät myös miksi sanotaan, että jokin voi mennä pipariksi. Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana fiikata on varsinainen klassikko ja ahkerassa käytössä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Kielipuoli kertaa kilpailun kärjen.Kielenhuoltajat puhuvat ilmaisuista ryystää, namiskuukkeli ja mennä pipariksi.Pentti Salmenranta on pakinassaan löytänyt käytöstä poistuneita suomalaisia sanoja.Kielisarjassa esitellään bosnian,serbian ja kroatian kieliä.Juontajana Merja Laitinen.

Suomalaisissa joululauluissa on vanhahtavia ja agraarisia sanoja, joita kaikki eivät ymmärrä. Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää ometan ukset ja kypsit.Musiikin monitoimimies Jaakko Kerola kertoo, minkälaisia hankaluuksia joululaulujen kääntäminen suomeksi tuottaa. Riitta Niemi haastattelee.Persian kieli on vanha kulttuurikieli ja kirjallisuuden kieli. Eskilstunalainen Reza pitää kieltä aivan fantastisena. Haastattelijana Jasmine MallaMiten istuu teitittely ruotsinsuomalaisen suuhun? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat, kimmokkeena Jukka Painilaisen kokema teitittelytilanne.Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltaja Henna Leskelä esittelee Suomen kotimaisten kielten keskuksen uudissanalistaa 2016. Uudissanat kuvaavat ajan ilmiöitä ja saattavat vaipua unholaan aika nopeastikin.Kielipuoli paljastaa Vuoden ruotsinsuomalainen sana 2016 -finalistit.Ali Andreas Hietala Jonasson pakinoi juhlista ja suomalaisista.Käymme Karlstadissa suomen kielen kurssilla.Juontajana Merja Laitinen.

Viittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa. Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys, miesmuisti ja elämän koulu. Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Jiddiiä sanotaan jopa maailman kauneimmaksi kieleksi. Se kantaa rikasta kulttuuriperintöä, historiaa ja mytologiaa. Jiddiiä on ryhdytty opettamaan peruskoulutasolla. Opettaja Peppe Freud Tukholman Vasa Real-koulussa opettelee itsekin kieltä yhdessä viidentoista peruskoulun yläasteen oppilaan kanssa.Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana, löytyykö se juuri sinun lähipiiristäsi? Haemme sanoja, jotka ovat joko yhdestä sanasta muodostuvia kuten esimerkiksi pyllyri=liukuri/stjärtlapp tai maskiaiset = naamiaiset/maskerad taikka kahden sanan yhdistelmiä esim. kirjoittaa ulos = tulostaa/skriva ut. Kyseessä voi olla myös ruotsinkielisen sanan suora väännöskäännös (esim. myyssata/myyssätä), näitä voitte meille levereerata. Lähetä osoitteeseen kielipuoli@sverigesradio.se viimeistään 13.12. Voittajat paljastetaan 5.1. 2017 Iltapäivä-ohjelmassa.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät sanoja häävi ja hama sekä sanontoja parempi pyy ja svengaa kuin hirvi. Henna Leskelä selittää myös sanat kukkahattu, suva

Meänkieli on virallisena kielenä melko uusi kieli ja siitä ollaan yhä montaa mieltä. - Monet katsovat, että suomen kieli on hyvänä tukena meänkielelle, toisten mielestä suomen kieli kuulostaa vieraalta, kun on jo monen sukupolven ajan asunut ja elänyt Ruotsin puolella meänkielisellä alueella. Kuulemme muun muassa meänkielen dosentin Birger Winsan, professori emeritus Erling Wanden ja meänkielen kieliopin kirjoittaneen kirjailija, teologi, lingvisti Bengt Pohjasen ajatuksia meänkielen ympäriltä.- Toimittaja ja eläintenhoitaja Annika Lantto sanoo pakinassaan, ettei usko kovin tarkkaan erotteluun suomen ja meänkielen välillä. Suomi vahvistaa hänen mielestään meänkieltä.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä tarttuvat muun muassa sanaan hama niinkuin hamassa tulevaisuudessa ja sanontaan pyörii kuin pieru ämpärissä. - Viikon uudissana on koskettelupalvelu- Juontajana Merja Laitinenkielipuoli@sverigesradio.se

Ihmiset, jotka palavat saamen kielten elvyttämiselle, ovat a ja o kielten pelastamisessa. - Artistit Sofia Jannok ja Jon Henrik Fjellgren ovat hyviä esikuvia saamenkielisille, listaa Yle Sapmin päällikkö Maria Saijets. Ja Gollegiella (Kultakieli) -palkinnon voittajat Maaret ja Inga-Marja Steinfjell, jotka vetävät eteläsaamenkielistä talkshow-ohjelmaa perjantaisin Ruotsin ja Norjan radioissa tekevät mainiota arjen kielityötä, kuittaa SVT Sapmissakin kauan työtä tehnyt Maria. Niinikään pohjoismaisen Gollegiella-palkinnon voittanut kieliaktivisti Kirsi Paltto kertoo, että monet saamelaiset eivät edes tiedä olevansa saamelaisia, koska saamelaistaustaa on aiemmin hävetty ja peitelty. Hänen mukaansa ei siis siksi ole ihme, että monet ovat myös kadottaneet kielensä ja tarvitsevat tukea voidakseen ottaa sen uudelleen haltuunsa. Kielipuolen kielisarja kertoo tällä kertaa saamen kielistä Ruotsissa.- Viikon uudissana: lumitykki- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat kysymyksiin muun muassa sanoista

Ruotsissa kansalliseksi vähemmistökieleksi hyväksytyt viisi murretta ovat saaneet lisää tukea yhteiskunnalta, mutta kaalemurteen siirtyminen sukupolvelta toiselle kangertaa. Yliopisto opettaja Henry Hedman Helsingin yliopistosta sanoo, että kaalen puhujia on edelleen, mutta kielen käyttötarkoitus on kadonnut. Täytyisi kehittää uusia tapoja kasvattaa motivaatiota, esimerkiksi someviestinnässä ja peleissä. Sveriges Radion romanikielisen toimituksen Radio Romanon työnjohtaja Veli Brijani sanoo, että viidentoista vuoden aikana on romanikielen asema Ruotsissa vahvistunut, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, mikä on sembalot/cembalot/tsembalot ja miten kääntyvät sanat övervikt ja fetma. Viikon uudissana on MiFu. Annika Lantto pakinoi siitä, miten tv-sarjat ja musiikki ovat edistäneet hänen kielitaitojaan. Annika lähettää kiitokset Beverly Hills-sarjan kääntäjälle. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Juttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss. Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia koululta tekemässään äänikirjeessä.Pentti Salmenranta pakinoi puhe- ja kirjakielistä ja päästää oman puhekielisen minänsä valloilleen.Miksi juuri torstai on toivoa täynnä ja miksi veri on vettä sakeampaa? Näitä selvittävät kielenhuoltajat