Kielipuoli

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota. Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta?  "Bondata tulee englannista ja tarkoittaa luoda tuttavuuksia tai ystävyyssiteitä, sen voi ilmaista eri tavoin suomeksi", sanoo Tarja Larsson. Riina Heikkilä kertoo, että Suomen murteiden sanakirjasta löytyy koko joukko  merkityksiä sanalle koppeli. 

Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä. " Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilanteisiin", sanoo päivittäin kiroileva biolääketieteenanalyytikko Suvi Vallius Kvist, joka saa kirosanoista pontta ja voimaa.  Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti. Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi.    "Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku.    "Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin.  Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa. Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa.  "Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta.  Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito. Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä.  "Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytmi vaikuttavat, vieraan kielen puhuminen voi myös olla hankalaa ja se värjää puhetta". Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua. Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys.  "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä. Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he ilman kielellisiä haasteita?  " En usko, että suomea hyvin taitaville lapsillekaan on haitaksi lukea yksinkertaistettuja kirjoja, mutta heille on tarjottava myös haastavampaa tekstiä ja näin teemme koulussa", sanoo peruskoulun opettaja Minna Tuovila. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla. Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   "Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytön hyötyjä oppimisessa tutkinut Jenni Alisaari Turun yliopistosta. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä. Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo. Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson eivät silti anna sananlaskuille kuolemantuomiota:"Vanhoja sananlaskuja käytetään vielä ja uusia syntyy monella eri tavalla".  kielipuoli@sverigesradio.se

Eläinten maailmasta löytyy monta sanontaa, joista Kielipuolen kielenhuoltajat saavat kysymyksiä. Mistä tulee sanonta Ellun kanat? Onko kuitti ostoskuitti vai väsynyt? Rutikuiva, sokeriserkku ja stöpseli. Mikä on yliö tai yläkertakirjoitus? Mikä on äimän käki? Kuppila ja kapakka, mikä ero niissä on? Mistä tulee sanonta selvä pyy? Ja mitä anekdootti oikein tarkoittaa? Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kielipuolen kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kysymyksiin. Ohjelma on kooste menneen vuoden kysymyksistä ja vastauksista. Vuoden viimeiseen Kielipuoli-ohjelmaan olemme keränneet kielenhuoltajien vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin menneeltä vuodelta. Tarkoittavatko äsken ja äskön samaa asiaa? Mikä ero on puusepällä ja kirvesmiehellä? Mitä tarkoittaa mikälie? Kuuluuko sanoa Övertorneå vai pitäisikö puhua Ruotsin Ylitorniosta? Kuinka pitkä virsta on? Mistä sana höyli on kotoisin? Pöllö on viisauden symboli, mutta miksi puhutaan pöllöistä ihmisistä? Millä lailla latinan kieli on vaikuttanut suomeen? Miten sanat hirveä ja julma ovat syntyneet?

Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa. - Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään. - Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo. - Onko humpparella oikea sana ja mitä se tarkoittaa? Sen selvittävät kielenhuoltajat. - Joulukalenterin 23:n luukun takaa löytyy taiteilija Nina Kerola. - Henriikka Leppäniemi pakinoi Suomi-nostalgiasta, joka iskee joulun aikoina. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille.   Sen lisäksi:  - Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta. - Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita. - Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökielipalkinnon. - Digisyrjäytetty on viikon uudissana. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson vastaa kuuntelijoiden kielikysymyksiin. - Kansallislaulukilpailu vaihtaa jälleen mannerta. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Nyt Kielipuolen ja Sisuradion kilpailu vuoden ruotsinsuomalaisesta ilmaisusta on ratkennut! Nadja Aulin ehdotti voittajaa.

Vieraana unkarilaissuomalainen Fabian Szotmár, joka on mato äitinsä äidinkielessä unkarissa. Saat myös selityksen sanonnalle "naama loistaa kuin Naantalin aurinko".

Italialainen Marco Bonacci rakastui Suomeen ja suomen kieliin. Islanninsuomalainen Marjakaisa Matthíasson käänsi islannin kielen sanakirjan suomeksi. - Italialaissyntyinen kirkkomuusikko Marco Bonacci ihastui Suomeen ensisilmäyksellä ja päätti opetella maan molemmat viralliset kielet. Myöhemmin löytyi myös suomalainen elämänkumppani, jonka kanssa Marco nyt asustelee Skånessa. - Marjakaisa Matthíasson on islannin kielen pauloissa, hän on kääntänyt verkkosanakirjan Islexin suomeksi, islex.fi on vapaasti käytettävissä verkossa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson määrittävät muunmuassa sen, millainen alue on sydänala ja mistä pohjalaisesta sanasta juontaa juurensa sana pärstä. - Viikon uudissana on hävikkiruokakaappi. - Viikon kolumnisti on Maziar Farzin. - Juontajana Merja Laitinen.

Anni Vänskä pitää kielistä ja opettelee niitä mielellään. Hindi on yksi kielistä joita hän puhuu, mutta hän osaa myös venäjää ja muitakin kieliä.   - Pakinassaan Henriikka Leppäniemi kertoo, miten voi käydä kun heittäytyy nettideittailuun. - Fregaani on viikon uudissana. - Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin, kuten tähän: Mitä tarkoittaa kustomoida? - Göteborgissa suomen kielen kurssit aikuisille ovat suosittuja. - Lapsille voi ja kannattaa kirjoittaa myös herkistä aiheista, sanovat lastenkirjailijat Sebastian Matar ja Eya Le Wartie. - Viikon kansallislaulukilpailu jatkuu. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat. - Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selittävät mitä ovat riidenmarjat ja miksi sanotaan ihmisten ilmoille. - Pentti Salmenranta miettii ääntämistä kun lauseessa on useita eri kieliä. - Viikon uudissana on dyykata. - Juontajana Merja Laitinen.

Monelle tunnekieli on ensin opittu kieli, toisilla tunnekieli vaihtelee. Kapulakielelle löytyy odottamaton merkitys.