Roman Schatzin Maamme-kirja

Quod licet Iovi, non licet bovi on latinankielinen fraasi, joka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittaa "Mikä sopii Jupiterille, ei sovi härälle". Fraasin loi roomalainen näytelmäkirjailija Terentius, ja sillä viitataan kaksinaismoralismiin, eli siihen, että yhteiskunnassa toiset saavat tehdä ja sanoa asioita, joita toiset eivät saa tehdä ja sanoa. Sosiaalinen media on täynnä pilkkaa, ironiaa, satiiria ja sarkasmia. Silti poliitikon, yritysjohtajan tai julkkiksen harkitsematon läppä voi aiheuttaa päiväkausien mediakohun, loukkaantumisaallon ja boikottiliikkeen. Mille ja kenelle Suomessa saa vapaasti nauraa? Voiko sama vitsi olla toisella foorumilla hyvää huumoria ja toisella taas törkeä loukkaus? Missä kulkee hyvän ja huonon huumorin raja? Roman Schatzin vieraina ovat bloggari Helena Eronen ja stand up –koomikko Fathi Ahmed.

Normikodissa keittiön taso on noin 85 senttimetriä korkea, sänky kaksi metriä pitkä ja vessanpytty on 40 senttimetriä korkea. Maailma on suunniteltu, rakennettu ja sisustettu standardikokoiselle ihmiselle. Naisen tulee olla noin 160-175-senttinen, miehen pitäisi olla 170-185 senttiä pitkä. Mutta mitä jos ihminen onkin reilusti pidempi tai lyhyempi kuin keskivertokansalainen? Miltä tuntuu, kun on liian pitkä tai liian lyhyt suomalaiseksi? Mihin ongelmiin törmää ja kuka auttaa? Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan Pitkien Unionin entinen varapuheenjohtaja Arja Partanen ja lyhytkasvuiset ry:n aktiivijäsen Niko Norisalo.

Palkansaajilla on säännöllisen palkan lisäksi kesä- ja talvilomat ja heistä huolehtivat työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Lisäksi he voivat saada virkistyspäiviä, pekkas-päiviä ja liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Sen sijaan kukaan ei valvo yrittäjän työaikoja, työolosuhteita, työturvallisuutta tai työviihtyvyyttä. Arvostetaanko Suomessa yrittäjiä? Millaista on yrittäjän arki ja millainen turvaverkko heillä on ? Kuinka paljon turha byrokratia ja normien viidakko haittaavat yrittämistä? Roman Schatzin vieraina ovat pienyrittäjä ja yrittäjäkouluttaja Petra Pulkkinen ja Yrittäjien tukiverkon perustaja Markku Wuoti.

Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain johonkin sukupuolitautiin. Seksitautitartuntojen määrä on taas kasvussa. Varsinkin tippuritartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta myös kuppa ja klamydia nostavat päätään. Eikä HIV-epidemiakaan ole vielä ohi. Miksi seksitaudit leviävät vaikka niiden ehkäisy on periaatteessa hyvin helppoa? Voiko nykymaailmassa enää antaa vaikuttavaa terveysvalistusta? Roman Schatzin vieraina ovat Sexpo-säätiön seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi ja Väestöliiton lääkäri Miila Halonen.

Suomi on tänä päivänä kansalaisilleen turvallisempi kuin koskaan. Liikenneonnettomuudet vähenevät , väkivalta- ja omaisuusrikokset vähenevät, ja nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut viime vuosina. Ja suomalaisten eliniän odote kasvaa kasvamistaan. Ei ihme että suomi on maailman onnellisin maa. Mitkä tekijät ovat tämän kehityksen takana? Eikö rikos enää todellakaan kannata? Miksi silti niin moni suomalainen elää pelossa? Roman Schatzin vieraina ovat poliisijohtaja Sanna Heikinheimo ja Helsingin yliopiston kriminologi Matti Näsi.

Suomea pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana. Samaan hengenvetoon yleensä todetaan, että tasa-arvon eteen pitää vielä tehdä paljon töitä. Tasa-arvoa määritellään tavallisesti naisten asemasta käsin. Mutta milloin mies on tasa-arvoinen? Onko suomalaisessa yhteiskunnassa rakenteita tai käytäntöjä, jotka sortavat miestä? Missä asioissa miesten asemaa ja hyvinvointia pitäisi vielä parantaa? Roman Schatzin vieraina Miesjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Jyrki Lohi ja Miesten tasa-arvo ry:n varapuheenjohtaja Pasi Vuokko.

Joka vuosi lähes 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Syövän hoito on kehittynyt viime vuosi kovaa vauhtia ja Suomi tällä alalla Euroopan kärkimaita. Toisaalta väestön ikääntyessä myös sairastuvien määrä kasvaa. Miten Suomessa syöpäsairauksia hoidetaan? Miten itse potilaat ja heidän läheisensä suhtautuvat syöpädiagnoosiin? Kuinka suuri vaara uskomushoidot ovat syöpäpotilaille? Roman Schatzin vieraina ovat HYKSin syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson ja Turun yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professori Juhani Knuuti.

Uuden alkoholilain mukaan saamme nyt ostaa lähikaupoista juomia, joiden alkoholipitoisuus on 4,7:n prosentin sijasta tuhdit 5,5 prosenttia. Onko uusi alkoholilaki pelkkää silmälumetta vai aiheuttaako se taas piikin väkivalta- ja kuolintilastossa? Ovatko suomalaisten juomatavat muuttumassa? Roman Schatzin vieraina ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja alkoholipolitiikassakin ansioitunut taiteilija Mato Valtonen.

Tiedotusvälineet kilpailevat klikkauksista, käyntikerroista ja käyttäjien tunteiden herättämisestä. Sosiaalinen media räätälöi jokaiselle kuplan, jossa hän näkee ja kuulee enää vain sitä mistä hän itse tykkää. Valeuutiset muokkaavat mieliä ja mielipiteitä kilvan perinteisen median kanssa. Mitä tiedolle on tapahtumassa ja mistä voi tietää mihin kannattaa luottaa? Onko valtamedia on hävinnyt pelin? Roman Schatzin vieraina ovat entinen päätoimittaja A-P Pietilä ja toimittaja Tuomas Muraja.

Vajaassa 30 vuodessa Viro on muuttunut eristyneestä ja köyhästä Neuvostotasavallasta moderniksi ja kansainväliseksi maaksi. Suomalaiset tekevät Viroon kolme miljoona matkaa vuodessa. Suomessa asuu 50 000 virolaista ja useat tuhannet käyvät Suomessa töissä. Suomella ja Virolla on paljon kanssakäymistä, mutta tunnemmeko vieläkään kovin hyvin toistemme historiaa tai mentaliteettia? Millainen maa on sata vuotta täyttävä Viro? Roman Schatzin vieraina ovat politiikan tutkija Iivi Anna Masso ja historian tutkija Seppo Zetterberg.

Terveys, hyvä fyysinen kunto ja treenattu keho ovat nykyään arvostettuja ominaisuuksia sekä työ- että parisuhdemarkkinoilla ja myös sosiaalisessa mediassa. Kuntosaleilla ja liikuntakeskuksissa on tarjolla laaja valikoima valmennusmetodeja, joilla jokainen voi hankkia ihannevartalon. Omasta kehosta on tullut meille tärkein statussymboli, ja sen palvominen on noussut yhteiskuntamme keskeiseksi arvoksi. Millainen estetiikka, filosofia ja ihmiskuva on täydellisiksi treenattujen kroppien ja tiukkojen lihasten taustalla? Roman Schatzin vieraina ovat personal trainer ja näyttelijä Ville Erola ja kulttuuriantropologi Taina Kinnunen.

Runebergille on pystytetty monia muistomerkkejä ja hänen mukaansa on nimetty aukioita ja katuja monessa suomalaisessa kaupungissa ja jopa Tukholmassa Hän on Suomen kansallisrunoilija ja hänen nimeään kantava torttu on Suomen kansallisleivos. Mutta kuinka moni enää muistaa, miksi Runeberg on kansakunnan kaapin päällä? Onko Runebergin teoksilla mitään sanottavaa meidän aikanamme? Roman Schatzin vieraina ovat filosofian tohtori Reijo Solantie ja kirjailija Erik Wahlström.

Maamme-kirjassa arvioidaan tuoreeltaan presidentinvaalien tulosta, vaalitaistelun rintamalinjoja ja kansan ja presidentti-instituution suhdetta. Mihin Suomi tarvitsee presidenttiä? Onko presidentti todellinen vallan käyttäjä, arvojohtaja vai kuninkaallisten korvike? Vieraina ovat kolumnisti ja politiikan kommentaattori Jukka Tarkka ja politiikan tutkija Mari K. Niemi Vaasan yliopistosta.

Työttömyys voi aiheuttaa köyhyyttä, kodittomuutta, sosiaalista syrjintää ja syrjäytymistä. Mutta miten työttömyysongelmaa pitäisi hoitaa? Saako yhteiskunta vaatia työttömältä vastiketta työttömyyskorvauksesta? Onko työtön huonon politiikan uhri vai muiden kustannuksella elävä laiskuri? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa Vieraina ovat työttömyysaktivisti Martin-Eric Racine ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, punakapina, vallankumous. Suomessa tasan sata vuotta sitten riehunut sota on saanut monta eri nimeä. Juuri itsenäistynyt kansakunta ajautui kriisiin, jossa kuoli yli 30 000 suomalaista. Millaisia jälkiä sisällissota on jättänyt suomalaiseen kollektiiviseen muistiin ja yhteiskuntaan? Löytyykö suomalaisesta sielunmaisemasta vielä sodan aiheuttamia arpia vai onko suuri trauma jo parantunut kokonaan? Suomen sisällissodan vaikutuksista ja perinnöstä puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen ja historiantutkija Tuomas Hoppu.

Takana on tapahtumarikas, intensiivinen, suorastaan hurja vuosi eikä hidastusta ole luvassa. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puntaroidaan Suomen henkistä, fyysistä, poliittista, yhteiskunnallista ja muuta kuntoa uuden vuoden alussa. Mistä maassamme keskustellaan ja mistä pitäisi keskustella? Ollaanko valmiita kohtaamaan uuden vuoden uusia haasteita? Vieläkö Suomi on kehityksen kärjessä ja jos ollaan, niin minkälaisen kehityksen? Vieraina ovat ohjaaja ja näyttelijä Leea Klemola ja räp-artisti Karri Miettinen alias Paleface.

Mitä enemmän yhteiskunta verkottuu, sitä haavoittuvammaksi se tulee. Uudessa maailmassamme on trolleja, botteja, spämiä, vääriä uutisia ja vaihtoehtoisia totuuksia. Mielipiteitä ja vaaleja manipuloidaan ja tietoverkoissa voi tehdä suoranaista digitaalista sabotaasia. Kuinka paljon haittoja voidaan saada aikaan manipuloimalla sosiaalista mediaa? Missä ovat online-elämämme suurimmat turvallisuusaukot? Voiko tavallinen kansalainen vaikuttaa kyberturvallisuuteen? Millaisia kyberuhkia Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu ja kuinka niitä vastaan toimitaan? Roman Schatzin vieraina ovat Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomi on muun muassa kokenut neljä sotaa, useita talouskriisejä ja talousihmeitä, suuria maailmanpoliittisia mullistuksia ja suuria muuttoliikkeitä maan sisällä ja rajojen yli. Mitä meillä on edessämme seuraavan sadan vuoden aikana? Miten Suomen tarina jatkuu? Kuinka paljon tiedämme jo nyt tulevaisuudestamme? Roman Schatzin  vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja ajatuspaja Demoksen toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Suomi juhlii tällä viikolla 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Mutta kuinka itsenäinen Suomi tänä päivänä oikein on? Kuinka riippuvaisia olemme muusta maailmasta henkisesti, fyysisesti, poliittisesti tai taloudellisesti? Mitä muuta itsenäisyys tarkoittaa kuin valtiollista suvereniteettia? Onko kansallisella itsenäisyydellä enää merkitystä tulevaisuuden globaalissa maailmassa? Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Tapani Ruokanen ja historiantutkija Miika Tervonen.

Seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö ovat nousseet julkisen keskustelun kärkiaiheeksi monessa maassa. Sellaista naista ei taida ollakaan, joka ei olisi joskus joutunut seksuaalisen väkivallan, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. Uutta on se, että uhrit eivät enää suostu hiljaa hyväksymään ahdistelua, häirintää ja sopimatonta kielenkäyttöä. Työterveyslaitoksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Miksi metoo- kampanjasta tuli kansainvälinen ilmiö? Voiko julkinen keskustelu vähentää häirintää? Mitä seksuaaliseen häirintään syyllistyneille pitäisi tehdä? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.