Kesäpuhujat

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Jari Salonen on ludvikalainen rockmuusikko ja tatuoija toisessa polvessa. Mustanaamio, Elvis ja isoisä Leo ovat muokanneet Jari Salosen elämää. Salonen oli kaksi viikkoa koomassa rankan huumeputken seurauksena ja oli kuolla yliannostukseen:"Olen onnellinen siitä, että sain vielä toisen mahdollisuuden, nyt mennään päivä kerrallaan". Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Skånessa sisätauti- ja ylilääkärinä työuransa tehnyt 96-vuotias Raili Eyrich kertoo muistojaan Suomen talvisodasta ja jatkosodasta. Raili oli sota-aikaan aluksi tornilottana Helsingin olympiastadionin tornissa ja myöhemmin rajalottana itäisessä Suomessa. "Keväällä 1942 minut lähetettiin Karjalan kannakselle aivan rintamalle, tietenkin minua pelotti. Piti oppia kuulemaan milloin ammukset menivät yli tai tulivat kohti", kuvailee Raili Eyrich. Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

Sisuradios sommargäster 2019 Minerva Ekrelius är en queer, polyamorös grafisk designer som vurmar för djurens rättigheter och veganism. Minervas mamma är finsk och Minerva har bott tio år i Finland där hon säger sig ha hittat sig själv. "Finland har skapat den jag är, där blev jag vuxen och skapade mina värderingar och det är det som gör att jag vet var jag står idag", säger Minerva Ekrelius. Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Kesäpuhujat 2019 Kesäpuheessaan Keijo J Salmela kertoo, miten hän sai roolit kahdesta Harry Potter -elokuvasta ja mitä Cloe-koira hänelle merkitsee.  Helsingborgilainen paikallisjulkkis, 1,15 metriä pitkä näyttelijä, on värikäs näky. "Minulla on aina mukavan näköiset vaatteet, keltaista, roosaa ja hattuja. Minusta päällä pitää olla väriä, kun mustia vaatteita on joka paikassa", hehkuttaa Keijo J Salmela. A-L Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Mosambikin Beirassa liikkunut valeuutinen oli vähällä viedä entisen sosiaalityöntekijän Marjatta Mäkelän hengen. Kesäpuhuja Marjatta Mäkelä on tehnyt sosiaalityötä lapsiperheiden parissa yli neljä vuosikymmentä, pääosin Tukholmassa sekä viisi vuotta Mosambikissa aikana, jolloin maa oli sisällisodassa. "Täällä 'sossu' on pahinta, mitä on olemassa. Monille jopa pelottavampi kuin poliisi. Mosambikissa olimme toivottuja vieraita, joiden apua pyydettiin ja arvostettiin", Mäkelä kertoo kesäpuheessaan. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Sisuradion kesäpuhujat 2019 Susanna Pettersson aloitti  Nationalmuseumin pääjohtajana elokuussa 2018. Museo on yksi Euroopan vanhimmista, sillä se on perustettu jo vuonna 1792. Museojohtaja puhuu tiedosta, uteliaisuudesta, vaikuttamisesta ja kulttuurin merkityksestä. "Tämän päivän maailmassa pärjäämisen edellytyksenä on kyky käsitellä tietoa ja pystyä arvioimaan onko se luotettavaa", Susanna Pettersson korostaa. Kyösti Hagert kyosti.hagert@sverigesradio.se

Ruotsinsuomalaiskysymysten parista eläkkeelle jäänyt Mirjaliisa Lukkarinen Kvist tekee kesäpuheessaan kuolinsiivousta. Vastaan tulee rakkausrunoja, vanhoja valokuvia ja eläkeviraston oransseja kirjekuoria. Hiljattain työt lopettanut Mirjaliisa Lukkarinen Kvist on nyt onnellinen eläkeläinen. Aikaa jää kulttuuriin, kuntoiluun ja ystävien tapaamiseen. Pitkän työuransa aikana Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ehti tutkia ruotsinsuomalaisuutta sekä toimia hallintoaluetiedottajana Surahammarissa ja Tukholmassa. Kun hän muutti Ruotsiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hänellä ei ollut työkokemusta. Vaikka repussa oli vain lukion rehtorin suosituskirje, töitä löytyi sairaanhoitoapulaisena.  Työ vähemmistökysymysten parissa opetti kärsivällisyyttä Vähemmistötyönsä aikana hän tapasi monia järjestöaktiiveja ja tulisieluja ja sai myös oppia, että vähemmistöasioiden eteenpäin vieminen on välillä turhauttavan hidasta. Joskus asioiden ajaminen saattaa viedä jopa vuosia. Äitini oli se, joka ohjasi minut ensin keskikouluun ja sitt

Kesäpuheessaan väitöskirjatutkija Kristian Niemi vertailee Intian ja Ruotsin uskonnonopetusta, kertoo hyödyllisestä kielitaidosta ja paljastaa, mitä tapahtuu, jos Intiassa juoksee liian kovaa. Intia voi olla paljon, mutta harvoin se on tylsä! Kristian Niemi, uskontohistorian opettaja Uskonnon ja filosofian opettaja Kristian Niemi teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa vasta aikuisiällä. Matka suuntautui Intiaan, Karlstadin yliopiston opintokeskukseen Varanasiin, jossa hän opiskeli neljän kuukauden ajan. Intia yllätti monin tavoin, siellä oli muun muassa hyötyä suomen kielen taidosta ja intialaisten sosiaalisuus oli tarttuvaa. Kristian Niemi on syntynyt Suomessa, Karjaalla. Hän opettaa Karlstadin yliopistossa uskontohistoriaa, erityisesti buddhismia ja hinduismia, ja tekee väitöskirjaa Tukholman yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii muun muassa sitä, miten uskonto käsitetään ja miten sitä opetetaan Intian kouluissa.   Kun ennen matkaa Niemen huolena oli, miten hän osaisi kertoa oppilailleen Intian uskonnoista

Outi Niskala kertoo kesäpuheessaan lammasvuodesta ja paimenkoiran kouluttamisesta. Lampurilla riittää tekemistä, sillä lampaat tarvitsevat hoitajaansa ja border collie Kai harjoitusta. Outi Niskala on asunut miehensä kanssa jo lähes parikymmentä vuotta Dalslannin Frändeforsissa. Kesäpuheessaan hän pohtii, kuinka pienellä lammastilalla voi pärjätä, jos satsaa laatuun, niin lihan, villan kuin taljojenkin suhteen. Vanha ja yleinen luulo, että lampaat hoitavat itse itsensä, on väärä  Vuodenkierto lammastilalla noudattaa samaa aikataulua joka vuosi. Vapaa-aikaa ei juuri ole, mutta toisaalta harrastukset nivoutuvat nekin lampaisiin: Outi on alkanut kilpailla paimenkoiransa Kain kanssa paimentamisessa. Kumpi tuli ensin, lampaat vai border collie? Outi Niskala painottaa, että border colliella on synnynnäinen tarve paimentaa, eikä niitä koskaan pitäisi hankkia pelkästään seurakoiriksi. Outin border collie "Kai" saa harjoitusta viitenä päivänä viikossa. Harjoituksia tehdään paljon muuallakin kuin kotona, jotta koira o

Teddy Lui oli mukana Ruotsin jalkapallon kuuluisassa MM-pronssijoukkueessa 1994. Kesäpuheessaan hän kertoo sisusta, Suomesta, jääkiekosta ja jalkapallosta. Ja kehuu Lappeenrantaa ja Vehkataipaletta. Teddy Lui on pelannut Ruotsin maajoukkueessa useat EM - ja MM- kisat, voittanut Ruotsin mestaruuden IFK Göteborgin paidassa sekä pelannut Bolognan, Leedsin ja Leverkusenin joukkueissa. Nyt hän on siirtynyt valmennuspuolelle ja Häckenin U19- joukkue on saanut maailmanluokan kokemuksen omaavan valmentajan. Kesäpuheessa palataan lapsuuteen ja nuoruuteen, etsitään syitä onnistumiselle ja elämän valinnoille ja palataan hermostuttaviin hetkiin juuri ennen MM-ottelun alkua.  Teddy Lui on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa, äiti on suomalainen ja isä Kroatiasta. Suomella on hänen sisimmässään oma selkeä paikkansa. Äiti saa erityiskiitokset, koska on puhunut pojalleen suomea, ja nyt poika voi seurustella sukunsa kanssa ja: pitää kesäpuheen suomeksi! Jalkapalloa oli pienenä joka paikassa koko ajan: koulussa, kotona, pihalla

Ann-Christine (Anki) Eriander kertoo kesäpuheessaan lapsuudestaan kolmikielisessä perheessä monikielisessä Kistassa. Hän puhuu myös mummostaan, voimistelusta, MM-kisoista ja tankotanssista.   Tukholmassa asuva kiinteistöpäällikkö Ann-Christine eli Anki Eriander kilpailee Espanjassa tankotanssin eli poledancin maailmanmestaruuskisoissa parinsa Amandan kanssa tänä kesänä jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla pari voitti pronssia, nyt tavoitteena on olla paras ruotsalainen pari ja mielellään myös mitalisija. Tankourheilu oli alunperin miesten laji Tankotanssi tai tankovoimistelu on Ruotsissa vielä varsin uusi urheilulaji, silla lajin ensimmäiset Ruotsin mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2012. Vaikka laji on Ruotsissa vielä nuori, on sillä vanhat juuret Intian kansallisurheilussa ja kiinalaisissa sirkusesityksissä.  Kiinassa ja Intiassa tosin vain miehet esiintyvät Anki Eriander kertoo, että naisten tankotanssi juontaa juurensa strippi- ja tanssibaareista Yhdysvalloista. Tämä leimaa hänen mukaansa vielä

Asianajaja Marko Tuhkanen kertoo kesäpuheessaan, millaista oli kasvaa Haaparannalla. Lisäksi luvassa on puhetta painista, läskisoosista, viinasta ja vankilasta. Mukana on myös rakkauden tunnustus. Asianajaja Marko Tuhkanen perusti Haaparannalle vuonna 2008 oman asianajotoimiston, jonka työalueena on lähes koko Norrbotten. Suurelle yleisölle Marko Tuhkanen on tullut tunnetuksi useista huomiota saaneista rikosjutuista. Marko Tuhkanen on monelle tuttu myös television Brottsplats Sverige -ohjelmasta, jossa hän oli asiantuntijana vuonna 2015. Kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden Kesäpuheessaan asianajaja Marko Tuhkanen kertoo tekevänsä asiakkaansa eteen kaiken, sillä hän tietää, millaista on olla syytetyn penkillä. Tuhkasen omaan menneisyyteen kuuluu niin painiminen, vankila kuin juridiikan opinnot.  Nuorena voi tehdä tyhmyyksiä, mutta sen ei pidä antaa pilata ihmisen koko elämää. Nuoruuden synnit pitää antaa anteeksi ja antaa kaikille uusi mahdollisuus. Marko Tuhkanen, asianajaja Tuhkasen mukaan kaikki voitt

Näyttelijä Natalie Minnevik paljastaa kesäpuheessaan, mitä hän oppi Kumlan vankilassa ja mitä musiikkia hän salaa kuuntelee. Hän pohtii myös anteeksiantamisen ja äidin ja isän merkitystä. Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007).  Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn. Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä.   Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua. Natalie Minnevik, näyttelijä Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistos

Bergen har kallat Said Belhaj sedan barnsben. Idag är han Sveriges enda professionell bergsklättrare. Klätterlivet har tagit honom till de sex kontinenterna, över 40 länder och han talar sex språk flytande.I sitt program berättar Said Belhaj om det stundvis ensamma livet som proffsklättrare. Vi får följa med honom till Marocko, Frankrike och finska Österbotten - ett ort som har stor betydelse för Said.Finns det något som gör mig nostalgiskt är det finsk musik, sauna och vidderna i finska Österbotten.Said Belhaj, professionell bergsklättrareOch musik den spelar en viktigt roll i programmet för Said Belhaj är nämligen inte bara bergsklättrare men även musiker.Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Hanna Outakoski on uumajalainen saamenkielentutkija, monikielisen kodin kasvatti, joka haluaa antaa saman perinnön omille lapsilleen ja myös muille lapsille. Hanna Outakosken lapsuuden kylästä Suomen Lapin Outakoskelta pääsi Norjaan vähälumisina talvina kahlaten. Matkaa Tenojoen yli oli 70 metriä, mutta vesi oli kylmää.  Rajalla Hanna sai jo pienenä monikulttuurisen identiteetin ja oli täysin luontevaa, että hän puhui eri ihmisten kanssa eri kieliä. Kesäpuhuja-ohjelmassaan Hanna kertoo lapsuuden ikimuistoisista tempauksista, elämästään kahden maan rajalla ja monen kielen rajamaastossa sekä monista rooleistaan, esimerkiksi työssään ja monikielisenä äitinä.  Hanna Outakosken valitsema musiikki: ULLA PIRTTIJÄRVI-LÄNSMAN: Hold your colors KATARINA BARRUK: Evelina SOFIA JANNOCK: This is my land  Ohjelman tuotti Kaarina Honkanen. tipsasisuradio@sverigesradio.se

Vanhemmat jättivät tyttärensä sukulaisten hoitoon, mies jätti vaimonsa kolmen lapsen yksinhuoltajaksi, poika jätti äitinsä hämmennykseen ja suureen suruun. Eläkkeellä olevan Sisuradion suosikkijuontajan, Oili Tuomenojan, vahva elämäntarina ei jätä ketään kylmäksi. Oili kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan perheestään, monista työpaikoistaan, rakkaudesta ja myös suurimmista surun hetkistään. Oili Tuomenojan valitsema musiikki JUKKA POIKA: Rakastaa ja tulla rakastetuksi TIMO TURUNEN: Suurin arvoitus GEORG OTS: Rakastan sinua elämä HALOO HELSINKI!: Terveisin mä Ohjelman tuotti Erpo Heinolainen. erpo.heinolainen@sverigesradio.se

Berndt Arell eli väkivaltaisessa parisuhteessa miesystävänsä kanssa. Mies löi, ja häpeä esti puhumasta siitä. Ruotsin kansallismuseon pääjohtaja kertoo myös työstään ja kesistään Turun saaristossa. Tuntui todella hienolta, että Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth halusi nimittää minut Ruotsin kansallismuseon pääjohtajaksi. En olisi itse koskaan hakenut paikkaa.  Työ Ruotsissa ei kuitenkaan ole ollut helppoa, kritiikkiä on tullut jatkuvasti. Ei Berndt Arellin taiteellisista linjavedoista, vaan arvostelu on kohdistettu henkilökohtaisesti häneen.   Haasteita on ollut myös yksityiselämässä. Arell puhuu avoimesti ohjelmassaan tuskaisesta suhteestaan, jossa miesystävä pahoinpiteli häntä. Nyt kipeästä muistosta voi jo puhua. Häpeän kynnys oli korkea, mutta nyt tunnen suorastaan, että minulla on missio puhua parisuhdeväkivallasta, Berndt sanoo. Berndt Arell palaa joka kesä lapsuutensa merimaisemiin, Turun saaristoon. Siellä on hyvä olla, ja rantakallioihin on painunut lapsuuden turvallisuus.  Meri,

Ängelholmissa asuvan Sinikka Neuhausin äiti on Karjalassa, isä Berliinissä ja hän itse Skånessa. Sinikka puhuu ruotsia paremmin kuin suomea ja saksaa, mutta tekevätkö nämä asiat hänestä ruotsalaisen? Sinikka Neuhaus on tanssinut Euroopassa, opiskellut teologiaa Uppsalassa ja opettaa nykyään tulevia opettajia Lundin yliopistolla. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän kertoo omista juuristaan, kiinnostuksestaan historiaan ja historian nivoutumisesta nykyaikaan. Tyttäreni sanoi että, on hämmästyttävää, että joku niin kamala asia kuin sota, myös aiheuttaa yllättäviä kohtaamisia, niin,  että siitä syntyy lapsiakin, Sinikka kertoo. Sinikka muistelee myös tanssijan uraansa, joka vei hänet jo nuorena ensin Tukholmaan ja sitten Ranskaan. Sinikka Neuhausin valitsema musiikki TAISTO TAMMI: Kotkan ruusu KATE BUSH: Hello earth NICK CAVE AND THE BAD SEEDS: Straight to you TEHDASORKESTERI BONK FACTORY ORCHESTRA: Minä soitan harmonikkaa  Ohjelman tuotti Anna-Lotta Hirvonen Nyström. anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Puutarha- ja ruokakirjailija Hannu Sarenström pohtii, miten göteborgilaiseen yöelämään erikoistuneesta nuoresta miehestä tuli Kinnekullen puutarhatietäjä, ja miten turvallinen elämä häneen vaikuttaa. Hannu Sarenström kuvailee matkaansa Göteborgin yöelämästä Kinnekullen hiljaiseen mökkiin kulttuuriseksi luokkaretkeksi. Mennään jostain hyvästä ja turvallisesta epävarmaan. Se on ihana kokemus elämässä, Hannu toteaa. Oman retkensä hän teki vuonna 1989. Siitä alkoi puutarhan kaivaminen,  kirjailijan ura ja kokonaan uudenlainen suuntaus puutarhanhoidossa. Hannu Sarenströmin valitsema musiikki: Teijo Joutsela & Humppa-Veikot: Tulipunaruusut  Håkan Hellström: Känn ingen sorg för mig Göteborg  Reijo Taipale: Satumaa Ohjelman tuotti Ulla Rajakisto. ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Det är nästan 30 år sedan Hannu Sarenström flyttade från Göteborgs nattliv till Kinnekullestugan med utedass. Nu är det återigen dags att flytta vidare. Året är 1989. Hannu Sarenström är en utpräglad nattklubbsspecialist som är uppvuxen i Göteborgs "Europagården" - ett finskt kollektiv med en massa olika nationaliteter. Hannu Sarenström hade tröttnat på tryggheten och på att jobba. Han ville göra nåt nytt. Som 30-åring tänkte han flytta till Mexico men innan dess ville han bekanta sig med den svenska landsbygden. Av en slump hamnade han på Kinnekulle och blev en trädgårdsinspiratör som branschen inte hade skådat förut.  Nu är det återigen dags att lämna den begränsande tryggheten för att söka efter något nytt. Efter inspelningen av tankar och funderingar bestämde han sig att flytta till Danmark. Men det blir en annan historia. Här får du höra vad som ledde till nästa förändring. Producent Ulla Rajakisto. ulla.rajakisto@sverigesradio.se