Politiikkaradio

Tiukkeneeko EU:n maahanmuuttopolitiikka, kun laitaoikeiston on ennakoitu etenevän kesän eurovaaleissa? EU-parlamentti hyväksyi vasta hiljattain laajan maahanmuuttopaketin, jossa EU-maille tuli velvollisuus taakanjakoon, eli muuttopaineesta kärsivien maiden auttamiseen. Mitä seuraavaksi on edessä? Britannia aikoo lähettää turvapaikanhakijoita Ruandaan. Meneekö EU samaan suuntaan? Aiheesta keskustelevat eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet Merja Kyllönen (vas.) ja Eva Biaudet (r.) sekä entinen puoluesihteeri, perussuomalaisten ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos. Toimittajana on Antti Pilke.

EU-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet kuin jing ja jang. Perussuomalaiset ovat ajaneet vuosia Suomen EU-eroa. Kokoomus on ilmoittanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Onko yhteinen EU-liima uusien eurovaaliohjelmien myötä puolueilla löytynyt? Miksi perussuomalaiset alleviivaa uudessa eurovaaliohjelmassaan olevansa Suomen Eurooppa-myönteisin puolue? Miksi kokoomus viittaa eurovaaliohjelmassaan perussuomalaisten vanhaan iskulauseeseen? Onko perussuomalaisten EU-eropuheiden muuttuminen potentiaaliseksi EU-eroksi kädenojennus kokoomusta äänestäville? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikka on pinnallistunut, väittävät tietokirjailijat Yannick Lahti ja Matti Mörttinen uutuuskirjastaan Politiikan pinnan vangit. – Pinnalla pitää pysyä ehdoin tahdoin, vuorokauden joka hetkenä, koska vaalit perustuslaissa säädetyn neljän tai kuuden vuoden välin sijaan käydään päivittäin Tiktokin, Instagramin ja Youtuben houkutusten kautta, kirjassa todetaan. Moni poliitikko tyytyy selostamaan missä käy sen sijaan, että selittäisi politiikan sisältöä. – Kaiken hosumisen kesksellä tulee houkutus pinnallistamiseen tulee kun asiapitoisen, analyyttisen ja aatteellisen viestin läpivieminen ei ole niin helppoa. On helpompaa laittaa kuva aamiaisestaan tai kuntosalikäynnistään, Mörttinen pohtii. Suomen poliittisessa järjestelmässä ihmiset mieltävät äänestävänsä Lahti ja Mörttinen ehdottavat, että Suomi ottaisi käyttöön Ruotsissa olevan listavaalin. – Jos olisi listavaalit, ehdokkaat voisivat keskittyä lainsäädäntötyöhön ja vähemmän sellaista "katso mitä minun aamiaispöydästä löytyy" -tyyppiseen viestintä

Euroopan parlamentti päättää viimeisellä täysistuntoviikolla suuresta määrästä lakiesityksiä. Pöydällä ovat Suomessakin huomiota herättänyt pakkausasetus, rahanpesulaki tai finanssipolitiikan sääntöjen muutos. Ovatko väistyvän parlamentin viimeiset päätökset tarpeellista vai kliseemäistä EU-sääntelyä? Romuttaako pakkausasetus Suomen pullonpalautusjärjestelmän? Kieltääkö rahanpesulaki suomalaisilta yli 10 000 euron käteisostot? Onko Venäjän sekaantuminen kesän eurovaaleihin todellinen riski? Muuttuuko Ukrainan tukeminen mahdottomaksi, jos Venäjä-mielinen äärioikeisto saa voiton kesän eurovaaleissa? Miksi nykyinen Euroopan parlamentti tukee puolustuskomissaarin viran perustamista? Politiikkaradio vierailee Euroopan parlamentissa Strasbourgissa istuntokauden viimeisellä täysistuntoviikolla. Strasbourgin radiostudiossa viimeistä täysistuntoviikkoa ja kesän eurovaaleja arvioivat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp / kok.), Eero Heinäluoma (s&d / sd.) ja Heidi Hautala (greens / vihr.). Toimittajana

Strasbourgissa kokoontuva Euroopan parlamentin viimeinen täysistunto on tupaten täynnä lakihankkeita. Väistyvä parlamentti yrittää nuijia pöytään kaiken minkä suinkin ehtii ennen kesän eurovaaleja. Minkälaisen perinnön ja keskeneräisten asioiden listan väistyvä parlamentti ja komissio jättävät tulevalle parlamentille? Onko vihreä siirtymä taakse jäänyttä parlamenttielämää? Jyräävätkö turvallisuus- ja puolustuskysymykset jatkossa kaiken muun? Johtaako Ukrainan tukeminen suomalaisten EU-maksutaakan kasvamiseen tulevalla parlamenttikaudella? Strasbourgin radiostudiossa viimeistä täysistuntoviikkoa ja kesän eurovaaleja arvioivat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (re / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä seuraa hallituksen riihessä tekemistä terveydenhuollon päätöksistä. Haastattelussa THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Hallitus päätti laskea vanhusten hoidon hoitajamitoitusta. Yöpäivystykset lakkautetaan viidessä sairaalassa. Hoitotakuuta pidennetään kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Yksityisiin terveyspalveluihin panostetaan 500 miljoonaa euroa Kela-korvausten kautta. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat samaan aikaan nousemassa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitus päätti kehysriihessä uusista miljardisäästöistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuuttivat, että laarien pohjatkin käytiin läpi, jotta säästöt saatiin kasaan. Onko hallituksen säästöretoriikka muuttunut? Onko edelleen pakko leikata – vaikka sattuu ja tekee kipeää – vai onko oikeudenmukaisuus päivän sana? Otettiinko suurituloiset mukaan talkoisiin, vai onko kyseessä on silmänkääntötemppu? Välttääkö Suomi-laiva tarkkailuluokan? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seuraa Iranin viikonloppuisesta iskusta Israeliin? Miten estetään eskalaation kierre ja suursodan uhka? Keskustelemassa Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. — Valtavan suursodan uhka leijuu koko ajan, Eela toteaa. Kuitenkin hän korostaa, että useimmat Israelin naapurivaltioista eivät halua profiloitua Israelin kumppaneina, vaan pitää alueen vakaana, vaikka ossa alueen maista avusti Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Teivaisen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu taktisisita syistä liittolaistaan Israelia kritisoivasti, koska hänellä ei ole varaa menettää vasemman laidan äänestäjiään vaalien lähestyessä. — Tilanne (Lähi-idässä) on hankala niin kauan kuin Yhdysvaltojen tuki Israeliin on raudanlujaa riippumatta ajoittaisista torumispuheista, Teivainen toteaa. Hän arvioi, että lievä eskalaatio voi hyödyttää Israelin ja Iranin poliittisia johtoja, jotka pääsevät esiintymään omille kansalaisilleen vahvempina. Toimi

Orpon hallituksen kehysriihi on päättynyt ja päätökset ovat pöydässä. Päättikö hallitus liian isoista vai sopivista säästörätingeistä? Lankeaako suurin taakka kehysriihen päätöksistä rikkaille vai köyhille? Kehysriihen tuloksista keskustelevat kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sekä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä näyttää Suomen tulevaisuus oikeistohallituksen kehysriihen jälkeen? Keskustelemassa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila, yliopistotutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta ja tutkijatohtori Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta. Jutila on huolissaan miten heikommassa asemassa olevat sietävät hallituksen päättämiä leikkauksia ja arvonlisäveron korotusta. Harjuniemi on huolissaan, että Suomi saattaa olla ajautumassa tilanteeseen, jossa leikkauskierteestä huolimatta valtio on velkaantunut. Karimäki arvio, että perussuomalaisten on puolueena helpompi tehdä äkkikäännöksiä politiikassa, koska puolue on verrattaen nuori. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitus kokoontuu maanantaina kehysriiheen, jossa se etsii kolmen miljardin leikkauksia ja veronkiristyksiä hallitusohjelmassa jo päätettyjen kuuden miljardin sopeutusten lisäksi. Millaista kyytiä on odotettavissa? Aiheesta puhuvat eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuvat poliitikot, verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) sekä valiokuntavastaavat Joona Räsänen (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikassa akateemiset tittelit ovat perinteisesti olleet kovaa valuuttaa. Etenkin presidentiltä on odotettu akateemisia ansioita aina tohtoriksi saakka. Jopa kansanmiehenä tunnettu Timo Soini brändäsi itsensä taannoin maisterisjätkäksi. Ovatko professorit tätä nykyä kadonneet politiikasta? Onko tasavallan presidentti Alexander Stubb aito professorismies, vai tuiki tavallinen johtaja? Minkälaisilla titteleillä politiikassa pärjää? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan työelämävaliokunta on ajautunut ilmiriitoihin. Onko lakkolakien käsittely mennyt kiirehtimiseksi ja jarruttamiseksi? Joutuuko hallitus pyörtämään aikeitaan rajoittaa lakkoilua? Aiheesta keskustelevat valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Niina Malm (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Toimittajana on Antti Pilke.

Kevään 2024 puoluebarometrissä selvä enemmistö suomalaisista on harvinaisen tyytymätön Orpon hallitukseen. Samassa kyselyssä kansalaiset ovat harvinaisen tyytymättömiä myös opposition edesottamuksiin. Onko kansalaisten mielestä koko politiikan kenttä pielessä? Onko Orpon hallitus historiallisen epäsuosittu, vai suhtautuvatko kansalaiset siihen keskimääräisen kriittisesti? Onko suomalaisten suhde politiikkaan kokonaisuudessaan kyynistynyt? Löytyykö puoluebarometrin tulosten perusteella Suomesta yhtään aidosti suosittua puoluetta? Onko RKP joutunut Orpon hallituksen myötä historiallisen syvään kriisiin? Onko suomalainen politiikka puoluebarometrin perusteella muutoksessa? Vieraana on puoluebarometria toteuttavan Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kesäkuun eurovaaleista on puhuttu jopa kaikkien aikojen merkittävimpinä. Politiikkaradio käy läpi mikä on vaaleissa tärkeintä ja mihin suuntaan EU lähivuosina menee. Studiossa professori Johanna Kantola Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Taloustieteen kansainvälisen supertähden Thomas Pikettyn uusi teos Pääoma ja ideologia pureutuu eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin sekä ideologioihin sääty-yhteiskunnista nykypäivään. Teoksessa Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi. – Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, muukalaisvihamielinen ”populismi” ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen, kirjoittaa Piketty. Onko Pikettyn teos taloustieteellinen tutkimus vai romahdusta ennustava poliittinen pamfletti? Nousevatko Pikettyn johtopäätökset tutkimustuloksista ja talousfaktoista, vai poliittisesta näkemyksestä? Keskittyvätkö varallisuus, perinnöt ja pääomatulot nykymaailmassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti Ukrainassa sopimuksen Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Mihin presidentti Stubb kytki Suomen? Onko kyseessä Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärrysasiakirja, vai sitova sopimus? Onko sopimus pelkkää symboliikkaa, vai velvoittaako se Suomea poliittisesti? Solmiko Stubb sopimuksen, jolla Ukraina voittaa sodan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Venäjän Suomeen kohdistaman tiedustelun uhka on Supon arvion mukaan koholla. Kuinka laajaa tiedustelua Venäjä Nato-Suomessa harjoittaa? Keskustelemassa ovat Supon apulaispäällikkö Teemu Turunen ja tiedusteluasioihin erikoistunut historioitsija ja rikostutkija Mikko Porvali. Turusen mukaan Suomi on onnistunut vähentämään Venäjän tiedustelun mahdollisuuksia parin vuoden aikana kovemmalla viisumipolitiikalla ja karkotuksilla. Porvalin mukaan Venäjää kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti Suomen Nato-jäsenyys, harjoitukset ja tänne mahdollisesti sijoitettavat joukot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomi jarruttelee luonnon suojelemiseen tähtäävissä EU-asetuksissa? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Jenni Pitko (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.