Politiikkaradio

Kylmän sodan vuosina Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa kutsuttiin Paasikiven-Kekkosen -linjaksi. Presidentti Niinistön valtakaudella Suomi noudatti aktiivista vakauspolitiikkaa. Alexander Stubbin astuttua tasavallan presidentiksi Suomen ulkopolitiikan linjaksi kirjoitettiin arvopohjainen realismi. Miksi Stubbin iskulauseesta tehtiin Suomen ulkopolitiikan virallinen linja? Mitä Stubbin Suomi ajaa, jos linjana on arvopohjainen realismi? Pohjaako presidentti Stubbin myönteinen kanta kiisteltyyn käännytyslakiin arvopohjaiseen realismiin? Onko arvopohjainen realismi tyhjän tynnyrin pyörittelyä, vai ulkopolitiikan ikiviisaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Uusi käännytyslaki herättää lukuisia kysymyksiä. Menettikö eduskunnan perustuslakivaliokunta uskottavuutensa runnoessaan lain läpi? Voiko eduskunnan hallintovaliokunta ratkaista muutamassa päivässä lain ongelmat? Miksi oikeusoppineet suhtautuvat niin kriittisesti lakiin, jota hallitus on perustellut itärajan ja Suomen turvallisuudella? Studiossa julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

EU-maiden johtajat eivät ole päässeet sopimukseen EU:n tärkeimpien johtotehtävien nimityspaketista. Italian pääministeri Geogia Meloni on suivaantunut esitettyyn ratkaisuun, jossa keskustaoikeiston Ursula von der Leyen saisi jatkokauden komission puheenjohtajana, Portugalin entinen sosialistipääministeri António Costa nimitettäisiin Eurooppa-neuvoston johtoon ja Viron liberaali pääministeri Kaja Kallas nousisi EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi. Melonin mukaan keskustaoikeisto, sosialidemokraatit ja liberaalit yrittävät jakaa huipputehtävät keskenään. Euroopan parlamentissa Georgia Melonin johtama Italian veljet -puolue kuuluu laitaoikeiston ECR-ryhmään. Eteneekö EU:n johtajaruletti torstaina alkavassa huippukokouksessa, vai onko nimityspaketti vaarassa kaatua? Kääntyykö yritys rajata laitaoikeisto tärkeimpien johtajanimitysten ulkopuolelle nimityspakettia vastaan? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk. / re), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio

Miksi perussuomalaisten kannatus laski? Haastattelussa valtio-opin erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja sosiaalipsykologian yliopistolehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta. Perussuomalaisten kannatus laski europarlamenttivaaleissa 7,6 prosenttiin. Edellisissä europarlamenttivaaleissa puolueen kannatus oli 13,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokaa kuin edellisissä vaaleissa. Karimäki arvioi, että moni perussuomalaisten kannattaja jäi kotiin. Helimäki korostaa, että EU:n vastustus ja Suomen irtauttaminen EU:sta on aiemmin ollut perussuomalaisten ydinkysymys. Nyt perussuomalaiset eivät enää halua viedä Suomea pois EU:sta, mikä on saattanut syödä kannatusta. Hakoköngäs pitää sosiaalisen media kampanjointia perussuomalaisille tärkeäksi, mutta tällä kertaa se ei ollut kovin onnistunutta. Miksi vilkas maahanmuuttokeskustelu mediassa ei nostanut perussuomalaisten kannatusta? Äänestivätkö ihmiset perussuomalaisten

Ympäristöpolitiikalla on pitkät juuret Suomessa – vihreä puoluekin on istunut eduskunnassa yli 41 vuotta. Mutta kumpi on Suomessa vanhempaa perua: metsäpolitiikka vai ympäristöpolitiikka? Onko politiikan luontosuhde pelkkien riita-asioiden pyörittelyä liittyen metsiensuojeluun, ennallistamiseen tai ilmastopolitiikkaan? Mitä politiikassa ajatellaan ympäristöstä ja luonnosta? Seisooko Suomi yhä puujaloilla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Brysselissä käynnistyivät tiiviit neuvotteluviikot, kun vastavalitut mepit muodostavat Euroopan parlamenttiin uudet poliittiset ryhmät. Samalla EU-maiden johtajat yrittävät päästä yksimielisyyteen komission avainpaikoista. Ollaanko valta jakamassa Bryselissä tyystin uusiksi? Eurovaalien jälkeisiä poliittisia neuvotteluita avaavat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Ville Niinistö (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio pureutuu siihen, millainen myllerrys tulee eduskunnan viimeisistä kesäviikoista tällä kertaa. Miten käy oikeusoppineiden tyrmäämän käännytyslain? Sotkeeko oppositio hallituksen pasmat Wille Rydman -äänestyksellä? Miten vaikuttaa se, että RKP pani johtonsa uusiksi ja perussuomalaiset romahti eurovaaleissa? Kuumia viikkoja ruotivat Politiikkaradion Antti Pilkkeen kanssa yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki MTV:stä, politiikan toimituksen tuottaja Jenni Lepänrinne Turun Sanomista ja politiikan toimittaja Matti Koivisto Ylestä.

Miten paljon ja millä kriteereillä Suomen metsiä pitäisi suojella? Keskustelemassa kansanedustajat ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.). Petteri Orpon (kok.) hallitus julkaisi viime viikolla kriteerit vanhojen metsien suojeluun. Oppositiopuolueet keskustaa lukuunottamatta ovat kritisoineet kriteerejä liian väljiksi. – Olimme tosi pettyneitä kun kuulimme lopputuloksen. Tutkijat ovat laajasti sanoneet että näihin ei tulla pääsemään tavoitteeseen suojella vanhoja metsiä eikä luontokatoa tulla pysäyttämään, Pitko kertoo. Hän väittää, että hallitus on tavoitellut kriteerejä, joilla tavoitellaan mahdollisimman pienen metsämäärän suojelua. – Noin pessimististä kuvaa en millään voi jakaa, Aalto-Setälä toteaa ja muistuttaa, että Orpon hallitus on suojelemassa suuremman määrän metsiä kuin edellinen Sanna Marinin SDP-vetoinen hallitus. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Helsingin Sanomien toimittajia vastaan ei nostettu syytteitä kunnianloukkauksesta elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) koskevan artikkelin takia. Syyttäjän päätöksen jälkeen Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät kertoivat, että puolueilla on epäluottamusta ministeri Rydmania kohtaan ja puolueet aikovat jättää välikysymyksen Rydmanin toiminnasta. Mitä tarkoittaa ministerin luottamus politiikassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaisilla riittää luottamusta Rydmanille. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sen sijaan arvioi, ettei Rydman voisi olla kokoomuksen ministeri hallituksessa. Onko luottamus poliittinen, juridinen vai moraalinen kysymys? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään P

Suomalaisen puoluekentän erikoisuus vaihtaa viikonloppuna puheenjohtajaa. Riittääkö keskustalle vaa’ankieliasema vai onko tähtäimessä vanha loisto? Jatkuuko raon pitäminen muuhun oppositioon? Politiikkaradion studiossa keskustan puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Tuomas Kettunen. Toimittajana on Antti Pilke.

Millä keinoilla ja sanoilla Venäjän johto oikeuttaa hyökkäyssotaa Ukrainassa? Haastateltavana Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija Santeri Kytöneva. Kytöneva on käynyt läpi Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheita sekä Kremlin tiedotteita ja muita julkaisuja. Ortodoksinen kirkko auttaa Venäjän johtoa Ukrainan sodan oikeuttamisessa. Keinovalikoimassa on uskonnollisen merkityksen antaminen sodalle: vastustaja leimataan paholaiseksi ja esitetään väitteitä satanismista. Lännen väitetään luovan Venäjälle vihamielistä "anti-Venäjää". Läntinen eliitti asetetaan vastakkain perinteisille arvoille ja uskonnolle. Miten näihin Venäjän johdon esittämiin väitteisiin pitäisi suhtautua? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ranskassa äärioikeisto marssi eurovaaleissa murskavoittoon ja ajoi presidentti Emmanuel Macronin uusiin vaaleihin. Nouseeko äärioikeisto valtaan Ranskassa Macronin sisäpoliittisen uhkapelin myötä? Ennakoiko perussuomalaisten romahdus sisäpoliittista välienselvittelyä? Eurovaalien tulosta analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, sekä Politiikkaradion tuottaja Tapio Pajunen ja toimittaja Linda Pelkonen.

Politiikkaradion suorassa lähetyksessä vieraina ovat eurovaalien äänikuningatar Li Andersson (vas.), sekä vastavalitut uudet europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Maria Guzenina (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradion juontajat Linda Pelkonen, Tapio Pajunen ja Antti Pilke pohtivat Ylen tuoreita kannatusmittauksia sekä EU-vaaliteemoja. Miksi vihreiden kannatus laski ja vasemmistoliiton ja SDP:n nousi? Viekö RKP:n politiikka oikeistokonservatiivisessa hallituksessa paikan EU-parlamentista tyysti? Keskustelu maahanmuutosta on vienyt paljon ilmatilaa vaalikeskusteluissa. Onko kukaan ymmärtänyt, mikä on Ruanda-malli? Miksi pääministeri Petteri Orpo puhuu ylistävästi laitaoikeistolaisesta Italian veljet -puoluetta johtavasta Giorgia Melonista? Pelkonen, Pajunen ja Pilke kertovat myös mitä jäi mieleen Politiikkaradion EU-vaalitenteistä.

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Keskustelemassa eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen (kok), Timo Huhtamäki (vihr.) ja Venla Kajan (kesk.). Pietikäinen ja Huhtamäki pitävät EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta 2050 mennessä on liian kunnianhimoton. Kajan pitää 2050 tavoitetta sopivana, vaikka myöntää, että linja ei ole päästöjen näkökulmasta riittävä. Hiilineutraalius vuonna 2050 on Pietikäisen ja Huhtamäen mukaan ”aivan liian myöhään”. Poliittista painetta höllätä ilmastotavoitteista kuitenkin on. Laitaoikeistolaiset ryhmät pitävät esillä ilmastotavoitteesta pakittamista. Pietikäinen korostaa, että ilmastotoimista pakittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Entä mitä EU voi tehdä kuudennen joukkosukupuuton pysäyttämiseksi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eurovaaleista on äänestäjien mielestä tulossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalit. Miten suuri rooli EU:lla pitäisi olla maanosan turvallisuuden takaamisessa? Lamauttaako talouskuripolitiikka Euroopan puolustusta? Onko turvallisuudesta Suomessa vaaliväittelyjen aiheeksi, jos kaikki ovat suunnilleen samaa mieltä? Aiheesta on puhumassa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke.

Diginatiiven nuorten Z-sukupolvi on astumassa politiikan areenalle. Mitä nuoret ajattelevat politiikasta? Keihin pääministeri Petteri Orpo (kok.) vetoaa puhuessaan hyvinvointivaltion pelastamisesta tuleville sukupolville? Viihtyvätkö Z-sukupolven miehet ja naiset eri puolueissa? Repeääkö politiikan sukupuolikuilu uuden sukupolven myötä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.