Politiikkaradio

Mediassa kerrotaan viikottain poliitikkojen mokista. Ovatko median raportoimat mokat poliitikoilta todellisia lapsuksia, vai eivätkö mokia lainkaan? Oliko ministeri Ville Tavion (ps.) päätös, ettei Suomi osallistu Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan, aito moka, vai harkittu teko? Oliko Antti Rinteen (sd.) pekonipastaresepti virhe vai moka? Miksi Jussi Halla-aho (ps.) otti harteilleen niin sanotun Totuus kiihottaa -mokan? Sorrutaanko eduskunnassa mikkimokiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin suorassa lähetyksessä politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Presidentti ojensi ulkopolitiikkaa hoitavaa ministeriä ja hallituspuolueet kiistelevät Lähi-itälinjasta. Sekoileeko Suomi nyt ulkopolitiikassa? Miten hajalla hallitus on? Mikä on Suomen linja? Aiheesta keskustelevat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.), valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Päivi Räsänen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Entisen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) päiväkirjamerkinnät viime vaalikaudelta avaavat valtiojohtamisen arkitodellisuutta kriisien keskellä. Vanhasen mukaan vuosille 2019 – 2023 löytyy historiasta rajumpiakin vastineita, mutta kriisikausien kärkiviisikkoon se yltää. Ensin päälle vyöryi maailmanlaajuinen pandemia; perään Venäjän hyökkäys Kiovaan. Sodan seurauksena iski talouden kriisi. Kaiken keskellä vaikea Nato-jäsenyysprosessi ja ulkopolitiikan täyskäännös. Koko rumba yhden hallituksen aikana. Ilman kriisejä Marinin hallitus olisi kaatunut, kirjoittaa Vanhanen puhemieskauden päiväkirjassaan. – Korona tietyllä tapaa pelasti hallituksen. Vanhasen mukaan vuoden 2021 lopulla keskustan johdossa oli jo päätös, että hallitusyhteistyö loppuu. – Rohkaisin siihen, että viekää kuitenkin hävittäjähankinta loppuun. No sitten tuli Venäjän uhittelu – ja sota – ja se pelasti hallituksen. Kriisit pitivät hallituksen kasassa ja hyvä niin. Minkälaisen jännitteen Marinin hallituksen aika jätti suomalaiseen

Miten Israelin ja Libanonin täysmittainen sota voidaan estää? Onko iskuissa kyse ennemminkin terrorismista kuin sodasta? Miten Yhdysvaltain seuraava presidentti suhtautuu Israelin tukemiseen? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän ja Persianlahden yksikön tiiminvetäjä Sami Wacklin. Libanonissa räjähti hakulaitteita viime viikolla ja tekijäksi epäillään Israelia. Sen jälkeen Libanon ja Israel ovat iskeneet toistensa maaperälle. Juusola arvioi, että jos tilanne olisi ollut toisinpäin eli Libanon tai Hizbollah olisi tehnyt Israelissa hakulaitteisiin kohdistuvan iskun, sitä kutsuttaisiin kansainvälisesti ja myös Suomessa terrorismiksi. – Tässä näkyy se että Israelin toimia ollaan haluttomia tuomitsemaan, Juusola toteaa. Wacklin korostaa, että ratkaisu Gazan sodassa rauhoittaisi Israelin välejä myös Libanoniin, mutta Israel haluaisi ratkaista Pohjois-Israelin tilanteen erillisenä Gazan sodasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina talousennusteensa, jonka mukaan Suomen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä. Politiikkaradio pureutuu taloustilanteeseen ekonomistien kanssa. Voiko Suomea odottaa EU-maiden kovin kohtalo ja uudet lisäsopeutukset? Kyse on siitä, että EU:n taloussäännöt voivat iskeä Suomeen voimakkaimmin. Hakiko hallitus EU:lta selkänojaa leikkauksilleen? Studiossa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähkö

Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin ehdotus komission salkkujaosta on askel kohti uutta EU-komissiota. Onko Suomen komissaariehdokkaalle Henna Virkkuselle (kok.) jyvitetty komission varapuheenjohtajuus aito raskaan sarjan pesti? Pitävätkö rivikomissaarit vallankahvasta tiukemmin kiinni kuin heidän työtään koordinoivat varapuheenjohtajat? Onko Unkarin viisumipäätös Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille vakava turvallisuusuhka Euroopalle? Olisiko Unkarin alkava EU-puheenjohtajakausi pitänyt estää? Strasbourgin radiostudiossa ovat uunituoreet europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus leikkaa sote-järjestöiltä 130 miljoonaa, mikä on noin kolmasosa niiden rahoituksesta. Haastateltavana valmistelupäällikkö Niina Pajari Steasta ja varapääsihteeri Anne Knaapi Sostesta. Knaapi pitää hallituksen päätöstä ristiriitaisena, koska samaan aikaan puhutaan, että ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Kun sote-järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä leikataan, se tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi veronmaksajille. Pajari ei kuitenkaan usko, että hallitus on valmis perumaan leikkauksista, joten järjestöjen pitää keskittyä nyt priorisoimaan toimintojansa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka pitkälle riittää, että hallitus on yhtä mieltä velkaantumisen hillitsemisestä? Hallituksen tuoreita arvoristiriitoja erittelee politiikan toimittajien raati. Antti Pilkkeen kanssa studiossa ovat Markku Huusko Uudesta Suomesta, Vesa Kallionpää MTV:stä ja Maria Stenroos Ylestä. Suora lähetys.

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris kohtasivat toisensa odotetussa presidentinvaaliväittelyssä. CNN:n faktantarkistajien mukaan Trump esitti yli 30 paikkansapitämätöntä väitettä. Räikeimmillään Trump syytti demokraatteja syntyneiden lasten tappamisesta ja puhui amerikkalaisten lemmikkejä syövistä maahanmuuttajista. Kuuleeko suomalaisilla vaalikentillä yhtä rajuja väitteitä ja fakenewsiä? Kulkeeko politiikka Suomessakin kohti Yhdysvalloista tuttua mediasirkusta? Miksi vaaliväittelyistä kirjoitetut media-analyysit keskittyvät siihen kuka voitti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hyvästi, perintövero? Osa hallituspuolueista haluaisi perintöverosta kovasti eroon, mutta tuleeko siitä mitään? Politiikkaradio pureutuu politiikan kestokiistanaiheeseen, perintöveroon. Studiossa kaksi kansanedustajaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostosta, Janne Heikkinen kokoomuksesta ja Joona Räsänen SDP:stä. Toimittajana on Antti Pilke.

Turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite on luovutettu eduskunnan käsiteltäväksi. Keskustelemassa kansanedustajat Tiina Elo (vihr.) ja Anders Norrback (r.). Elo pitää turkistarhausta epäeettisenä toimintana, joka pitäisi lopettaa. Norrbackin mielestä turkistuotantoa ei pitäisi kieltää, vaan pitäisi antaa markkinoiden päättää onko turkistuotanto kannattavaa vai ei. Kansalaisaloite on menossa eduskunnan lähetekeskuteluun lähiviikkoina ja kansanedustajien on tarkoitus myös äänestää siitä myöhemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ajattelevat ilmastonmuutoksesta? Miksi YK:n edustajia kehotettiin vaikenemaan presidentti Trumpin edessä ilmastoasioista? Maailman ilmatieteen järjestön entisen pääsihteerin Petteri Taalaksen kirja Maailmanparantajat kertoo vastaukset kysymyksiin. YK:ta sisältäpäin valottava kirja kuvaa suurvaltajohtajien ajattelua, YK:n merkitystä sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtyä kansainvälistä työtä. Miksi Yhdysvallat vaati vuosien ajan ”ilmastonmuutoksen” muuttamista YK-papereissa ”ilmaston vaihtelevuudeksi”? Ratkeaako ilmastopolitiikan kohtalo Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vai YK:n käytävillä? Vieraana on Maailman ilmatieteen järjestön entinen pääsihteeri Petteri Taalas. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Budjettipuheiden perusteella Orpon hallituksessa näyttäisi iskevän yhteen kaksi kilpailevaa näkemystä tulevaisuuden suunnasta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan budjettileikkauksilla pyritään hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on puhunut sosiaalivaltion tulemisesta tiensä päähän. Onko hallituksen tavoitteena hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen, vai sosiaalivaltion purkaminen? Iskeekö hallituksen sisällä yhteen kaksi vastakkaista visiota Suomen suunnasta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miltä näyttää ensi vuoden budjetti? Keskustelemassa kansanedustajat Janne Heikkinen (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuoden 2025 valtion budjetissa kulttuurin rahoitusta leikataan merkittävästi. Mikä on Orpon hallituksen kulttuurileikkausten saldo? Keskittyvätkö teatterit ja kulttuuritapahtumat jatkossa vain isoihin kaupunkeihin? Miksi taloudellisesti kovina aikoina juuri kultuurista leikataan? Käänsivätkö budjettileikkauksia tekevät poliitikot selkänsä taiteelle? Vieraina ovat Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi, Taiken johtaja Kaisa Rönkkö sekä Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tiettyjä poliitikkoja ja puolueita lobataan enemmän kuin toisia, paljastaa uusi lobbarirekisteri. Haastattelussa Eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho ja Avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Finanssiala ry:n vaikuttamisykiskön johtaja Tuomo Yli-huttula. Lobbarirekisterin eli avoimuusrekisterin ensimmäinen raportointikausi päättyi lauantaina. Yle tarkasteli keitä ministereitä ja puolueita lobataan eniten. Paljastui, että eniten ei lobata kaikkein raskaimman salkun kantajia, ja pienempiä hallituspuolueita lobataan jopa vähemmän kuin oppositiopuolueita. Pystyvätkö kaikkein eniten rahaa lobaamiseen laittavat vaikuttamaan poliitikkoihin ja lainsäädäntöön? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikan toimittajat kertovat, mitä hallituksen tilanteesta ja tiistaina alkavasta budjettiriihestä pitää ajatella. Aiheesta puhuvat Antti Pilkkeen kanssa Iida Hallikainen Ilta-Sanomista, Teemu Luukka Helsingin Sanomista ja Hannu Tikkala Ylestä.