Politiikkaradio

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävi

Harry Harkimo (liik.) johtaa eikä selittele. Jussi Halla-ahon (ps.) Suomi on turvallinen tila. Olli Rehn (kesk.) on vakaa kuin kallio. Alexander Stubb (kok.) yhdistävä tekijä. Ja Jutta on jotta – jotta ketään ei jätetä – sanoo Jutta Urpilainen (sd.) presidenttikampanjassaan. Mistä on hyvä iskulause tehty? Iskevätkö presidenttiehdokkaiden sloganit kuin miljoona volttia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan uhkakuvalla siirtolaisten jäätymisestä Suomen itärajalle pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Politiikkaradion presidenttitentissä Halla-aho sanoo että skenaario ei ole Suomen itärajalla realistinen. – Tämä on enemmän sellaista nyyhkypopulismia, jolla pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Me voimme katsoa mitä rajalla tapahtuu. Ei siellä ole hankeen jäätyneitä ihmisiä, sanoo Halla-aho. Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueelle tuleville ihmisille. Ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen. Politiikkaradion presidenttitentissä on perussuomalaisten presidenttiehdokas, kansanedustaja ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Miksi Halla-aho siunasi perussuomalaisten yhteistyön Putin-mielisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa? Tuleeko Venäjä haastamaan Natoa sotilaallisesti? Onko Halla-aholla nollatoleranssi rasismille? Irtisanoutuuko Halla-aho perussuomalaisten presidenttiehdokkaana korkeimman oikeuden tuomion vuonna

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Pol

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Tekn

Turvapaikanhakijoiden masinointi itärajalle sai Suomen varpailleen. Rajaturvallisuuden varmistamiseksi hallitus sulki itärajan rajanylityspaikat Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Myös koko itärajan sulkemista on vaadittu. Voiko Suomi hätätilan nojalla sulkea koko itärajan? Miksi apulaisoikeuskansleri sai ryöpyn niskaansa hänen torpattuaan itärajan sulkemisen? Onko rajaturvallisuuteen liittyvä aggressiivinen someviestintä osa Venäjän hybridivaikuttamista? Onko apulaisoikeuskansleriin kohdistunut arvostelu astumista Venäjän virittämään hybridiansaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Gazan sota voisi parhaassa ja pahimmassa tapauksessa edetä? Mitä pitää tapahtua jotta päästäisiin lähemmäs rauhaa? Haastattelussa Lähi-idän professori Hannu Juusola ja Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän tiimistä. – Positiivista skenaariota olisi se että kansainvälinen yhteisö sisäistäisi tilanteen vaarallisuuden ja painostaisi kunnolla osapuolia lopettamaan sodan, Juusola pohtii. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että konflikti jatkuu pitkään, eikä pidä realistisena, että Israel pystyy kukistamaan Hamasin täydellisesti. Keskitalon mielestä Gazan sodassa on merkkejä etnisestä puhdistuksesta. Hamasin liittolaisen Iranin tukema Hizbollah-järjestö on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa. – Venäjä pyrkii käyttämään jokaisen mahdollisuuden opportunistisesti hyväkseen, ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa ei vain Lähi-idässä vaan myös Pohjois-Afrikassa ja Sahelissa, hän kertoo. Miten Suomi voi tässä tilanteessa pyrkiä rakentamaan rauhaa? Toimittajana on Linda Pelkone

Eduskuntapuolueiden ehdokkaat ovat kasassa, kun myös EU-komissaari, SDP:n Jutta Urpilainen vahvisti lähtönsä presidenttikisaan. Pääseekö takamatkalta mukaan? Mitä naisäänestäjät tekevät? Mikä ratkaisee vaalit? Presidentinvaalien asetelmaa arvioivat politiikan taustavaikuttajat, jotka olivat aiemmissa vaaleissa keskeisissä rooleissa. Studiossa ovat viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen, ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen (sd.) ja vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi. Toimittajana on Antti Pilke.

Hallitus päätti sulkea neljä rajanylityspaikkaa itärajalla sen jälkeen kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjältä enemmän kuin aiemmin. Onko kyse Venäjän hybridivaikuttamisesta? Keskustelemassa Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki, politiikan toimittajat Terhi Toivonen Yleltä ja Lauri Nurmi Iltalehdestä. Rikkooko Suomi kansainvälisiä velvoitteitaan jos turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään? Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, joka on määritelty YK:n ja EU:n sopimuksissa. Kärki arvioi, että "Venäjä tietää, että tämä on kipukohta länsimaiselle sivistysvaltiolle". – Kun on sivistysvaltio ja kangsterivaltio vierekkäin oikeusperiaatteista kiinni pitäminen on haaste, hän pohtii. Nurmi pitää tärkeänä, että nyt ajatellaan ensisijaisesti kansalaisten turvallisuutta. – Meillä on tiedossa, että hyvinkin helposti Venäjä pystyisi ohjaamaan rajalle 10 000 ihmistä. Suomi on pieni maa ja meillä on vähän rajavartioita ja poliiseja. Jos heidän kaikki resurssit sidotaan ihmisten vastaanottamiseen, se on

Hallitus päätti raja-asemien sulkemisesta Suomen itärajalla. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan on viitteitä siitä, että vieraalla valtiolla on osuus turvapaikanhakijoiden ohjaamisessa itärajalle. Onko päätös vastaus Venäjän hybridivaikuttamiseen, jossa ihmisiä masinoidaan Suomeen, kuten sisäministeri Rantanen antaa ymmärtää? Onko päätös merkki koko maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta, kuten valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) viestittää? Onko raja-asemien sulkeminen ”viesti”, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok.) päätöstä perustelee? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miltä näyttää opiskelijoiden tilanne kun kokoomusvetoinen Petteri Orpon hallitus leikkaa opiskelijoilta? Keskustelemassa kansanedustajat Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Onko oikein, että opintotuesta tehdään yhä lainapainotteisempaa? Vai pitäisikö palata 1970-luvun malliin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen keino talouskuri on politiikassa? Keskustelemassa tutkijat Sami Outinen, Timo Harjuniemi ja Tero Toivanen, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Talouskuri tuli Suomeen. Kirjassa pohditaan talouskuriajattelun yleistymistä Suomessa. Talouskurilla on tarkoitus pitää valtion velka ja inflaatio hallinnassa, mutta sillä on myös monia synkkiä seurauksia. Kovista leikkauksista on seurannut esimerkiksi laman syvenemistä, yhteiskunnan heikompiosaisten elämän kurjistamista ja ympäristöpolitiikan kunnianhimottomuutta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kestääkö perussuomalaisten kannatus hallituksessa olon? Suosio on laskenut, mutta vuoden 2015 kaltaista romahdusta ei ole nähty. Mikä kaikki on toisin kuin vuonna 2015, kun puolue oli viimeksi hallituksessa? Mikä hallitusvastuussa on perussuomalaisille nyt vaikeinta? Aihetta analysoivat politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Martin päivänä 10. marraskuuta Suomi hiljentyi presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisiin hautajaisiin. Suomessa ensimmäiset valtiollisin menoin haudatut henkilöt eivät olleet presidenttejä vaan taiteilijoita. Miksi tätä nykyä valtiolliset hautajaiset järjestetään ja kustannetaan valtion varoista lähtökohtaisesti vain presidenteille? Symbolisoisivatko viihdetaiteilijat valtiota siinä missä presidentitkin? Pysyvätkö valtiolliset hautajaispuheet samoina eri ajoista huolimatta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.