Hyvä Kysymys

Vihreän siirtymän vaikutukset suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja investointeihin ovat moniulotteiset. Jos siirtymää ajatellaan laajana rakenteellisena muutoksena, niin uudistaako se lopulta Suomen elinkeinoelämän? Minkälaisia epävarmuuksia vihreään siirtymään liittyy yrityksissä? Entä millaiset politiikkatoimet voivat mahdollistaa tarjolla olevan tuottavuusloikan? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAN tutkija Olli-Pekka Kuusela.

Suomessa elää edelleen käsitys, että lisääntyvä englannin kielen käyttö yrityksissä, koulutuksessa ja esimerkiksi julkisissa palveluissa rapauttaa kansalliskieliämme. Mistä uhkapuhe kumpuaa ja kuinka yksikieliset kuplat syntyvät? Entä minkälainen merkitys englannin kielellä on julkisissa palveluissa? Yksi kielikeskustelun kuuma aihe on ollut myös korkeakoulujen lisääntynyt englanninkielinen opetus. Halutaanko korkeakouluissa vähentää englannin kielen käyttöä? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston englannin kielen professori Mikko Laitinen.

Suomen kunnissa on paljon korjausiässä olevia tai sen ylittäneitä rakennuksia ja samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Sisäilmaongelmista kärsitään eniten peruskouluissa ja lukioissa. Kuinka suurissa ongelmissa kunnat ja kaupungit ovat koulurakennustensa terveysturvallisuuden ja korjausvelkansa kanssa? Entä tietävätkö kunnat minkälaista rakennuskantaa heillä omistuksessaan ylipäänsä on? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Rakennustietosäätiön projektijohtaja Katja Tähtinen.

Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin parinkymmenen vuoden aikana kiistatta paljon virheitä. Operaatioiden tavoitteet olivat epämääräisiä ja kuvastivat enemmän länsimaiden toiveita kuin Afganistanin todellisuutta. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa enemmän hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Kun kriisinhallinnan toimintamallia ja asenteita täytyy ravistella, mitä tehdään jatkossa toisin? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on konsulttiyhtiö Comprendumin tutkimusjohtaja Tapio Koskimies.

Pienelle Suomelle kansainvälinen kauppa on elintärkeää, ja suomalaisista kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä noin 40% kohtaa kansainvälisen kaupan esteitä. Maailmankauppa on murroksessa, mutta Kiina ja Yhdysvallat sanelevat kuitenkin pitkälti kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Missä pöydässä Suomen ongelmat siis ratkotaan? Tullit estävät esineiden liikkumista, mutta millaisia poliittisia merkityksiä niillä on? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Hyvä laki valmistellaan monia osapuolia kuunnellen, ajan kanssa ja hyvällä tiimityöllä – ainakin teoriassa. Lainvalmisteluprosessi on paperilla selkeä, mutta todellisuudessa sitä tuntuvat vaivaavan perinteiset resursoinnin ongelmat: liian vähän ihmisiä, liian paljon töitä, liian tiukka aikataulu – kuorrutettuna huonolla johtamisella. Ratkaisuja olisi kuitenkin jo olemassa, miksei niitä käytetä? Entä näkyvätkö poliittiset agendat lainvalmistelussa? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on tutkimusyhtiö Frisky&Anjoyn toimitusjohtaja Petri Uusikylä.

Suuri osa suomalaisista aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljännes selvästi lihavia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lihaville ihmisille täytyisi hokea näitä tilastoja aina kun tilanne sallii tai ottaa paino esille lääkärin vastaanotolla, oli käynnin syy mikä tahansa. Milloin painosta on tärkeää puhua ja miten se tehdään järkevästi? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Sydänliiton kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki.

Tulevaisuuden sääennuste lupaa enemmän sateita ja kuumempia helteitä, mikä tarkoittaa sekä tukalaa asumista että lisääntyvää riskiä kosteusvaurioille. Ihmisten lisäksi muuttuvasta säästä kärsivät rakennukset. Miten kotejamme voi korjata kestämään muuttuvia olosuhteita? Koneellinen ilmanvaihto voi nostaa monilla karvat pystyyn – mutta miksi se olisi kuitenkin hyvä vaihtoehto?  Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu.

Tekoäly on nykyaikana välttämättömyys. Kun eri organisaatiot automatisoivat päätöksentekoa, piilee tekoälyn käyttämisessä kuitenkin riskejä esimerkiksi, jos tekoälyä ohjaava algoritmi on luotu tekemään päätöksiä liian yksipuolisen datan perusteella. Pahimmillaan niin kutsutut tekoälyn vinoumat voivat johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vinoumista ja niiden välttämisestä studiossa kertoo Demos Helsingin tutkimuskoordinaattori Atte Ojanen. Jakson juontaa Ville Perttula.

Kesäkuun alussa julkaistun Team Finland -arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluista ovat hyötyneet erityisesti pk- ja midcap-yritykset lyhyellä aikavälilllä. Näiden kokoluokkien yritykset ovat saaneet vientinsä vetämään muita yrityksiä nopeammin. Arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluilla ei ole kuitenkaan ollut liikevaihdon, arvonlisän ja tuottavuuden osalta tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia. Miksi näin on? Kysymyksiin studiossa vastaa konsulttiyritys 4Frontin toimitusjohtaja Vesa Salminen. Toimittajana Ville Perttula.

Vihapuheesta on tullut ongelma, jolla on lukuisia vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Miksi verkon foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tuotettava vihapuhe kohdistuu isolta osin naisiin ja millaisia motiiveja vihapuhujilla on? Aiheesta studiossa keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkija ja dosentti Tuija Saresma ja toimittaja Ville Perttula. Lisää aiheesta: https://tietokayttoon.fi/-/vihan-verkot-vihapuheen-tuottajien-ja-levittajien-motiivit-verkostot-ja-toimintamuodot

Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella, eikä Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Suhteet ovat uuden ajan edessä, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla. Hyvä kysymys -podcastin studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen avaa sitä, miten Venäjä suhtautuu itseään pienempiin naapurimaihin, ja miten Venäjän ulkopolitiikka on kehittynyt viime vuosina. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nousee se, millaiseksi vyyhdiksi Fennovoima ja Nordstream paisuvat Ukrainan sodan seurauksena. Toimittajana Ville Perttula.

Monipaikkaisuus on ilmiö, josta on puhuttu viime vuosina paljon. Monille se on kuitenkin tarkoittanut lähinnä etätöitä mökillä, sillä tutkimusta asiasta on ollut vähän. Mökki-etätyö on vain yksi osa-alue vivahteikkaasta ilmiöstä, joka kohtelee Suomea hyvin epätasaisesti. Kaupunkien vaikutusalueet laajenevat, jotkut alueet hyötyvät ja jotkut taas eivät. Miten palvelut pitäisi järjestää, ja onko esimerkiksi kaksoiskuntalaisuus järkevä idea? Monipaikkaisuuden monimutkaisuutta ovat avaamassa Sari Rannanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä, sekä SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisella yritykset pystyvät sekä kehittämään omaa liiketoimintaansa ja kasvamaan yrityksinä, mutta myös jakamaan uutta tietoa ja toimintatapoja laajemmallekin. Miten tukia siis pitäisi kohdentaa mahdollisimman hyödyllisesti? Millaiset verohuojennukset ovat toimivia? Vaihtoehtoja ja tutkimustuloksia puimassa ovat Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen, joka on myös parlamentaarisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöryhmän puheenjohtaja.

Suomen talous on heittelehtii enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Viimeisin iso kolahdus, koronakriisi, osui koko maailmaan, ja yhtäkkiä pulaa onkin ollut pienimmistä ja yksinkertaisimmistakin komponenteista, kuten vaikkapa muovirakeista - ja pullonkaula on valmis. Onko politiikkatoimista apua? Entä elääkö Suomi oikeasti viennistä? Suomen taloudesta ovat keskustelemassa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Karkkien, sipsien, limujen ja muiden epäterveellisten ruokien markkinointi on Suomessa sallittua nuorille. Tuoreen raportin mukaan nykyinen markkinoinnin sääntely on vanhanaikaista ja riittämätöntä. Mikä siis neuvoksi? Onko epäterveellisyyttä ylipäänsä mahdollista määritellä?  Havaintoja ja toimenpiteitä ovat pohtimassa erikoistutkija Anu Lähteenmäki-Uutela Suomen ympäristökeskuksesta ja palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen Tampereen yliopistosta sekä SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen, joka on mukana myös Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Suomella on kovat tavoitteet pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseksi: matkamääriä pitäisi saada nostettua kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Onko mahdollista saada molemmat, toimiva joukkoliikenne ja hyvä pyöräilyverkosto? Onko pyöräilyä vastustavaa autoilijoiden kansanosaa oikeasti olemassa? Voiko pyöräilyä ja kävelyä ylipäätään niputtaa yhteen? Kulkumuodoista keskustelemassa sosiologi ja kaupunkisuunnittelun asiantuntija Jani Päivänen FCG:stä sekä Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs.

Kuivuus, hurrikaanit, muut haastavat sääolosuhteet ja merenpinnan nousu uhkaavat elämää monilla alueilla. Jo nyt ilmastoperäisistä syistä muuttavia ihmisiä on enemmän kuin konfliktien vuoksi pakenevia ihmisiä. Jos kotoa on pakko lähteä, minne ihmiset muuttavat? Mitä vuosien 2015-2016 muuttoliikkeestä opittiin? Tarvitaanko Suomeen ilmastopakolaisen status? Monimutkaisia kysymyksiä pohtimassa ovat Siirtolaisuusinstituutin tutkija ja Valtioneuvoston kanslian ilmastosiirtolaisuusselvityksessä mukana ollut Jaana Palander sekä vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne.

Netin keskustelukulttuuri on usein hyvin kaukana salonkikelpoisesta. Väkivaltaa oikeuttavan ja ihmisryhmiä demonisoivan materiaalin määrä verkossa on kasvanut huomattavasti 2010-luvun aikana. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz ja terrorismin tutkija ja yliopistonlehtori Leena Malkki pohtivat nettikirjoittelun sävyjä ja seurauksia. Mitä kommenttikentät kertovat suuremmista ideologioista? Kuinka paljon väkivaltaa oikeuttavalle puheelle pitää antaa tilaa ja miksi?

Onko Suomessa vaikeaa siirtyä alalta ja ammatista toiseen?Kumpi on Suomelle tärkeämpi ongelma ratkaistavaksi: alueellinen vai ammatillinen kohtaanto-ongelma? Mitkä ovat työvoiman ketterän siirtymisen suurimmat esteet? Vieraana näitä kysymyksiä ratkomassa ovat työministeri Tuula Haatainen sekä ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta. Hyvä kysymys on Valtioneuvoston tutkimus- kehitystoiminnan podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Podcastin juontaa Risto Alatarvas.