Metsäradio.

Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka sinnittelee tällä hetkellä henkitoreissaan. Sen eliympäristöt ovat pilaantuneet muun muassa rakentamisen, ojitusten ja vaellusesteiden vuoksi. Tämän pitkäikäisen nilviäisen suojelemiseksi tehdään kuitenkin kovasti töitä. Esimerkiksi Pudasjärvellä kunnostetaan virtavesiä, joissa esiintyy jokihelmisimpukkaa. Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta kertoo seuraavassa, miten kunnostusta tehdään ja kuinka sen yhteydessä kerätään arvokasta tutkimustietoa. Jutussa selvisi myös, miksi jokihelmisimpukan toinen nimi on karulta kuulostava raakku. Pirkko-Liisa Luhtaa haastatteli Anna-Kaisa Brenner.