#älyradio Salesforce Podcast

Mitä tapahtui Compensatelle, Antero Vartia? Vartia perusti Compensate-säätiön toimittuaan yhden kauden kansanedustajana. Säätiö keräsi nopeasti merkittäviä kumppanuuksia Unicafesta Finnairiin, mutta kafkamaiset laintulkintojen kehät laittoivat toiminnan tauolle. Tässä Älyradiossa Vartia käy läpi, mitä oikein tapahtui. Vartian mukaan nykyistä lakia on korjattava jo virkamiestenkin vuoksi, jotka joutuvat tekemään laista hankalia tulkintoja.   Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ja kompensoinnin lisäksi päästöjä on pakko leikata todella nopeasti. Suomalaisille yrityksille ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus, toteaa Vartia. Päästöleikkausten lisäksi hän laittaa uskonsa insinööreihin, joiden innovaatioista voi tulla isoja vientituotteita myös suomalaisille yrityksille.   Lisäksi Vartia kertoo, miten hän päätyi Mattolaiturin ravintoloitsijaksi opintojen jälkeen eikä lähtenyt kipuamaan korporaation tikapuita.    Jakson lopussa soitamme M-Filesin Eija Paajaselle, joka kertoo hieman äl

Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli. Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen. Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia. Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut.  YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana.  Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat.  Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia.  Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää.  Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa.  Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.

Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia. Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla. Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun.  Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

Digitaaliset työkalut, muutoksen nopeutuminen ja päivä päivältä pienentyvä maailma ovat luoneet tilanteen, jossa ketterä startup voi viedä isonkin yrityksen bisnekseltä pohjan nopeasti. Ketteryys ei kuitenkaan katso kokoa. Tätä mieltä on Anssi Rantanen, valmennusyhtiö Growth Triben Suomen maajohtaja. Suomessa hänet tunnetaan julkisena puhujana, joka on muun muassa näyttänyt, kuinka brändin verkkosivut, graafisen ilmeen ja chatbotin voi luoda maksuttomilla työkaluilla viidessä minuutissa. Kokeilukulttuuri ja kasvuhakuisuuden istuttaminen yrityksen DNA:han vaatii kuitenkin paljon työtä. Rantasen mukaan kokeilukulttuuri on monelle isolle yritykselle kuin virus, jota yrityksen oma immuunipuolustus yrittää poistaa. Ytimessä on psykologinen turvallisuus ja lupa epäonnistua, koska onnistunut kokeilu vaatii usein monta epäonnistumista. Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Solitan Aleksi Issakaiselle. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yritysten raja-aidat murtuvat, ja ytimeen nousee asiakkaan ongelmien ratka

Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä. Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi.  Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta.  Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.

Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä.  Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa?  Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä.  Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.

Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa?   Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta.   Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia.   Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.

Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain. Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”. Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies. Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa. Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli Sa

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut. Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti. Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin. Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista. Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti. Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin. Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää. Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan. Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan. Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla. Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua. Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä. Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa. Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen. Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella? Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla. Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa. Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi. Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille. Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.

Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu. Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä. Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan. Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osi

Ilman ensiluokkaisia kumppaneita ei pärjää millään alalla. Sen tietävät myös ruoka-alan kärkipelurit Fazer ja Fredman Group. Fazerin digitalisaatiojohtaja Juho Friberg kertoo, että muutosvauhti ei hirvitä vaan se, miten yritys pysyy mukana ja kykenee ottamaan tulevaisuuden haltuun. Koti- ja ammattikeittiöitä palvelevan Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman katsoo, että kilpailutilanne on avoin, ja siksi vastavoimia ja haastajia on seurattava tarkasti. Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt. Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.

Lentobisnes on kansainvälinen ja äärimmäisen kilpailtu ala. Halpuuttamisen aalloista ja kilpailun keskittymisestä huolimatta kotimainen lentoyhtiö Finnair jatkaa menestyksekästä matkaansa. Finnairin markkinointijohtajan Johanna Jäkälän tärkein tehtävä on lähes satavuotiaan brändin säilytys ja kasvattaminen. Myös lentomatkustajat haluavat nykyään yhä yksilöllisempää tarjontaa, ja tässä uusi teknologia auttaa. Jäkälä kertoo Finnairin tulevaisuudesta sekä siitä, miten asiakaspalvelun lähes 100 000 kuukausittaista asiakaskyselyä hoidetaan jatkossa entistä mutkattomammin. Jakson toinen vieras on Postin asiakaspalvelusta vastaava johtaja Sanna Savonius. Hän kertoo entisen julkishallinnon organisaation muuntautumisesta moderniksi, yhä ketterämmäksi yritykseksi. 22 000 ihmisen organisaatiota ei muuteta yhdessä yössä, mutta Savonius kertoo, miten palvelua parannetaan kuluttajadatan sekä fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhdistämisen avulla. Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa

Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa on huutava pula luottamuksesta. Oli kyse sitten toisilleen tuntemattomien ihmisten välisestä kaupankäynnistä, sähköauton lataamisesta katuverkossa tai tuoremehun alkuperän jäljityksestä, kaikkiin näihin lohkoketjuteknologia voi tuoda ratkaisun. Mikko Eerola on yksi Lohkoketjut – tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista ja parhaimpia asiantuntijoita kertomaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia tämä uusi teknologia tuo tullessaan. Hänen mukaansa lohkoketjut ovat uusi tapa yhdistää vanhaa teknologiaa. Lohkoketjuissa on oma vallankumouksellinen elementtinsä, sillä niiden avulla kaikenlaiset luottamusta antavat kolmannet osapuolet, kuten esimerkiksi välityssivustot ja kiinteistönvälittäjät, voidaan sivuuttaa tyystin. Tässä jaksossa Eerola kertoo, kuinka lohkoketjuilla on jopa tekoälyyn verrattava potentiaali mullistaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa. Suomessa tehtävää kuitenkin riittää, sillä me olemme Keski-Eurooppaa jäljessä lohkoketjujen käyttöönotossa, ja julk