Blomiksen Luonto

Blomis on aikeissa valmistaa kolmiosaisen trilogian vesistöistä. Eikä pelkästään ole aikeissa, vaan valmiina on jo kaksi kolmesta jaksosta. Viime kerralla kuultiin pohdintaa maailman meristä, tällä kertaa sukelletaan Saimaaseen ja muihin mahdollisiin järvialtaisiin. Ja niitä on paljon.

Aika moni suomalainen asuu lähellä vesialuetta. Oli se sitten joki, lampi, järvi tai meri, se on melkein se ja sama. Blomis on sisävesien kasvatti, mutta on aikuisempana oppinut rakastamaan myös merta. Ja kaikkia merialueita, ainakin niitä joiden äärelle on päässyt. Mutta miksi? Tällä kertaa luonto(meri)miehemme avaa sisäisen merikarttansa ja pohtii miksi meri kiehtoo. Ja kertoo pieniä anekdoottisia tarinoita merenrantamaisemista joilla on visiteeranut. Joskus jopa kalastaen. Tämä on vesistöaiheisen trilogian ensimmäinen jakso, seuraavissa jaksoissa tullaan sukeltamaan järviin ja jokiin.'

Mitä yhteistä muka on siilillä ja Blomiksella? No, molemmat ovat lutuisia ja mukavia nisäkkäitä ja Blomis on vielä ominut siililtä hiustensa mallin. (kuva generoitu tekoälyllä MidJourney/Juha Blomberg)

Blomis rakasti satuja ollessaan lapsi. Ja lapsellisena isähenkilönä hän on jatkanut satuperinnettä omien jälkikasvujensa kanssa. Jotain lienee tarttunut vuosien saatossa mukaan matkaan, sillä tämän viikon jakso miehen luontotarinoita alkaa suorastaan sadunomaisesti. Muista myös Blomiksen perinteinen kesäkuvakisa Facebookissa. Osallistu ja voita!

On taasen aika auringon, koska on toukokuu! Toukokuussa sattuu ja tapahtuu, kevätpuuhat on täydessä vauhdissa ja luontomaailma valmistautuu tohinalla lähestyvään kesään. Luonnon äideistä osa on jo saanut tämänvuotiset jälkikasvut väännettyä maailmaan, mutta monella lajilla on vielä kosiomenot edessä. Ihmisäideillä lisääntyminen ei ole sidottu vuodenaikojen kiertoon, mutta äitienpäivä on. Se on joka vuosi toukokuun toisena sunnuntaina, niin myös tänä vuonna. Satunnainen luonnonhavainnoijamme Blomis nokkelanapokkelana poikana (lue: miehenä ja isänä) hokasi että nythän on hyvä hetki jutella kotvanen äitiydestä.

Blomis on tutkinut kirjahyllyään löytäen sieltä lukemattomia teoksia. Muutaman niistä innoittamana hän tarinoi tänään meille puistojen, hautausmaiden ja metsien tutusta säksättävästä otuksesta. Tuosta melkein jokapaikkaan ehtivästä tupsukorvasta, jonka nahkaa ennen wanhaan käytettiin rahana. Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, kannattaa kuunnella Blomiksen ja "Oravakuiskaaja" Konsta Punkan haastattelu parin vuoden takaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/05/oravakuiskaaja-konsta-punkan-haaveena-on-napata-kuvaan-ilmeikas-ilves Ja Konstan IG-tilillä kannattaa piipahtaa myös ihailemassa hienoja kuvia. https://www.instagram.com/kpunkka/

Haluatteko kuulla roskaamisesta? Ikioma luontomiehemme on jälleen ollut ulkoruokinnassa ja samalla vähän tarkkaillut luonnon tilaa. Ja mitä hän on sieltä bongannutkaan? Roskia ja jätettä! Miksi luonnosta löytyy sinne kuulumattomia juttuja? Millainen ihmisoletettu nakkaa roskat suoraan maahan kulkematta roskapöntön kautta? Näihin kysymyksiin etsii vastausta Blomis tällä kertaa.

Satunnainen luontomies seikkailee taas. Tällä kertaa Blomis on pyöräillyt kotikoskelleen seuraamaan siellä esiintynyttä mediatapahtumaa. Ei mitä tahansa mediatapahtumaa vaan luontoon liittyvää sellaista. Eikä satunnainen luontomiehemme ollut paikalla yksin.

Mitä tuuli sinulle merkitsee? Saako tuulelta vastauksen? Ja onko Blomis aina hyvällä tuulella? Siinäpä kolme tuulen vietäväksi heitettyä visaista kysymystä, joihin toivottavasti löytyy vastaus tämän viikon seikkailukertomuksesta nimeltään Blomiksen luonto.

Satunnainen luontomies seikkailee taas, tällä kertaa hanhien maailmassa. Tiedätkö mikä on niilinhanhen nimi nykyään? Onko Blomis muka nähnyt sellaisen? No ainakin tiibetinhanhen hän on nähnyt. Luontomiehemme kysyy myös, mikä on valkkari, entä punkku? Ne lienevät aika helppoja, mutta mikä ihme on "kiljukas"? Ja miten ne muka liittyvät hanhiin? Kuuntele ja katsele kuvat.

Mikä pelottaa luonnossa vai pelottaako mikään? Kas siinäpä kysymyspari. Luontomiehemme on pohtinut asioita ja väittää ettei luonnossamme ole oikeasti mitään pelättävää. Ei edes pimeää tarvitse pelätä saati eksymistä. Jos metsässä törmää eläimen luurankoon, se saattaa säväyttää, jopa säikäyttää muttei sitäkään tarvitse pelätä. Se eläin on jo kuollut. Näin lohduttaa luonnossa liikkujia satunnainen luontokuvaajamme Blomis.

Satunnainen luontomies seikkailee tällä kertaa tekoälyn ihmeellisessä maailmassa. Voiko radiojutun sisällön antaa tietokonepohjaisen älyn tuotettavaksi ja miten onnistuukaan keinoälyltä luontokuvien luominen? Onko Blomiksella lainkaan tulevaisuutta tällä saralla vai viekö ATK hommat? (keinoälyn generoimassa kuvassa on karhuemo suolla kolmen pennun kanssa, tilanne jota Blomis ei itse ole päässyt todistamaan, mutta ohjeistamalla tekoälyn algoritmeja tämäkin kuva on tavallaan luontoukkelimme luomus)

Blomis on onkinut, virvelöinyt, pilkkinyt ja perhostellut eli kalastanut pääsääntöisesti ilman "joukkotuhoaseita" koko elämänsä. Viime aikoina kalahommat on jääneet vähän taka-alalle syystä tai toisesta. Mutta kalajutut on aina kertomisen arvoisia, oli sitten kyse legendoista tai ihan todellisista kalavesillä tapahtuneista asioista. Jutun yhteydessä oleva kuva on "todellinen kalajuttu", Blomis ei ole koskaan noin isoa kalaa saanut ylös saakka vaikka siiman päässä on joskus möyrinyt puolitoistametrinen barrakudakin. Silloin tosin oltiin Karibian kirkkaissa vesissä kalahommissa.

Osimoilleen pari vuotta sitten satunnainen luonto-oletettumme Blomis oli elämänsä yhden kohokohdista äärellä. Hän oli nimittäin saanut korviinsa huhun kuninkaan esiintymisestä pääkaupunkiseudulla. Ja koska Blomis oli jo nähnyt kuningattaren (Queen) livenä. oli hänen pakko mennä myös pokkaamaan kunkkua. Ja niinhän siinä kävi että pieneltä espoolaiselta purolta palasi kotiin onnellinen, punaposkinen ja kuningaskalastajan nähnyt mies. Sen pituinen se. Kuuntele tarina ja katsele kuvat kanavan sosiaalisesta mediasta. (jakso on uusinta maaliskuulta 2021)

Silmät ovat sielun peili sanotaan. Mutta mitäs jos henkilöllä on sumusilmät - smokey eyes niinkuin nykyään tavataan sanoa? Blomiksen saaminen tietojen mukaan sumusilmät voi tehdä meikillä ja niitä voi käyttää niin arjessa kuin juhlassakin. Kauniin sumusilmämeikin loihtii helposti esimerkiksi pronssin ja ruskean sävyillä. Niin ne väittää. Oman elämänsä sinisilmäinen luontoinehmomme pohtii tällä viikolla sumun ihmeitä ja usvan kummia. Mitä sumu oikeasti on ja onko kukaan koskaan kävellyt koulun ohi sumussa. Kuuntele ja hämmästy jälleen kerran.

Blomis (aka Juha Blomberg) on maanteillä liikkuessaan pannut merkille kuntien ja kaupunkien rajoilla olevat kyltit ja niissä olevat vaakunat. Ja koska luonto on miehellämme aina mielessä, hän on päätynyt tutkimaan vaakunoissa esiintyviä luontojuttuja. Onko niitä vähän vai peräti vähän enemmän? Satunnainen luontomiehemme on haaveillut toisinaan omasta vaakunasta ja tällä kertaa hän on ottanut erivapauden loihtia silmiemme eteen täysin sepitteellisen luontomiesvaakunan.

On vasta helmikuu (tai jo!) ja satunnaisen luontomiehen on vallannut vallaton olotila. Tämä tapahtuu varsin usein vuosittain kutakuinkin näihin samoihin aikoihin. Levottomana hän katselee kalenteriaan ja miettii miten kauan siihen vielä on. Siihen, josta yleensä ihmiset tähän aikaan vuodesta eivät pahemmin juttele. Mutta Blomiksella se on jo mielessä. Niinkuin melkein aina. Joko sinä odotat? Ja mikä on parasta?

Blomis on tällä kertaa muistellut wanhoja avaruusaiheisia tv-sarjoja ja pohtinut avaruuden syvintä olemusta. Mutta miten tv-sarjat muka nivoutuvat luontoaiheiseen podcastiin ja onko itseoppinut luontonauttimme muka jo kuvannut taivaallisen vihreän kuulan? Tai edes nähnyt. Avaruus on houkuttanut Blomista jo pikkupojasta lähtien ja tekee sitä edelleen. Ja siksi hän haluaa avata meille avaruuden ikkunan, jotta näkisimme nimittäin. Jakso on omistettu Antero Helasvuolle, jonka nerokkuudesta kaikki Star Trek -fanit ovat saaneet nauttia hänen erinomaisissa suomennuksissaan. "Space, the final frontier" kääntyi Anteron omien sanojen mukaan vähän hihitellen suomenkielelle muotoon ”Avaruus, tuo käymättömistä korpimaista vihoviimeinen”. R.I.P. Antero Helasvuo ja hyvää matkaa sinne jonnekin. (kuvassa komeetta PanStarrs, jonka Blomis kuvasi Pasilan tornin yltä jokunen vuosi sitten)

Tiesitkö, että Suomen vesialueilla voi nähdä delfiinejä, pyöriäisiä ja valaitakin? Hurjalta kuulostaa, mutta on se mahdollista. Oman elämänsä pyöriäistarkkailija Blomis haluaisi bongata vaikkapa ryhävalaan Valassaarilla tai vaivaishiiren Varpaisjärvellä. Kova hinku tuntuu muutenkin olevan nisäkkäiden pariin tällä kertaa. On taasen aika raottaa suurta luontokirjaa Blomiksen toimesta ja ihmetellä kaiken moninaisuutta. (kuvassa majava Haukivedellä, kuvan otti luonnollisesti Blomis itte)

Oletko koskaan pelannut "bullshitbingoa"? Blomis tarjoilee vaihtoehdon, joka perustuu luonnosta löytyviin eliöihin ja niiden inhoamiseen. Oletko valmis, tulehan kuulolle...