Sinopsis
Radio Suomesta poimittuja mielenkiintoisia haastatteluja ja puheohjelmia. Kiinnostavia henkilöitä, uusia näkökulmia, monenlaisia aiheita. Kuuntele ja ylläty!
Episodios
-
Radio Suomesta poimittuja: Sananen – Paketin malli löytyi
08/03/2016 Duración: 04minMitä pitää saada pakettiin, sehän se on kuumottavin haasteemme. Kilpailukykypakettien pitäisi ottaa mallia parhaasta - äitiyspaketista. Vaikka täydellinen ei ole sekään. Suomi oli ennen sopimusyhteiskunta. Tarkoitti, että sopimuksia saatiin tehtyä. Nyt ummetukseen saattaisi auttaa se, että asiat nähtäisiin pienessä mittakaavassa. Toukan kokoisessa. Kilpailukykypaketti ja kannustinpaketti ovat yhtä huonoja sanoja kuin yhteiskuntasopimus. Eivät kerro mitä ovat syöneet ja mitä aikovat syödä. Paketit saisivat ottaa mallia äitiyspaketista. Se on tunnustettu ja toimivaksi havaittu, jo suunnitteluvaiheessa. Äitiyspakkaus on Kaikki pienoiskoossa, siinä on selitetty elämän edellytykset. Mitä avuton tarvitsee ja mitä ei. Mikä tuntuu hyvältä. Se mikä ei, jääköön pois. Kaikki on kiteytetty 56 tuotteeseen. Miten äitiyspaketti, kaikkien rakastama ja setienkin arvostama, saatiin koottua? Kela sen kokosi itsenäisesti maalaisjärkeä ja lämmintä tunnetta sekoittaen, etunenässä tarvittavan ajatteli loppuun asti joku Johanna.
-
Radio Suomesta poimittuja: Lapsuuden sankari: Kai Hyttinen
08/03/2016 Duración: 05minLaulaja, eräopas Kai Hyttinen ei halua jäädä paikalleen. Hän kertoo opiskelleensa nelisen vuotta Itä-Suomen yliopistossa. Nyt hän on juuri lähdössä Tveriin parantamaan venäjän puhetaitoa. Varpusen arvoituskin ratkeaa Olga Ketoselle, joka haastatteli lapsuuden sankariaan Ihan pihalla -lähetyksessä 25.2.2016.
-
Radio Suomesta poimittuja: Luontomies Juha Laaksonen pitää ulkosaaristosta ja kaupunkiluonnosta
04/03/2016 Duración: 30minLuontotoimittaja, kirjailija Juha Laaksonen keskustelee Olga Ketosen kanssa luonnosta, kuiskailee, kiittää presidenttiä neuvosta ja ottaa kantaa ikäkriisiin. Luontotoimittajan työt hän aloitti 12-vuotiaana. Yleisradioon hänet palkkasi Veikko Neuvonen. Nykyisin Juha Laaksonen toimittaa Radio Suomessa mm. Viikon luontoääntä, Luontoretkeä ja Luonto-Suomea. Lämminhenkinen keskustelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 3.3.2016. Alkuperäisestä ohjelmasta on poistettu musiikki.
-
Radio Suomesta poimittuja: Keskisuomalaisen Down Leikkonen: tein journalismia piirtäen
03/03/2016 Duración: 12minKeskisuomalaisen graafikkona ja pilapiirtäjänä tunnettu Down Leikkonen jää eläkkeelle neljän vuosikymmenen työuran jälkeen. Leikkonen aloitti 1970-luvun puolessavälissä kirjoittavana toimittajana ja eteni grafikan tekijästä sanomalehden pilapiirtäjäksi. Hänet tunnetaan myös musiikin tekijänä ja Julma Kumma-yhtyeen solistina. Mikko Maasolan haastattelussa pilapiirtäjä kertoo, että hänelle tärkeä asia oli tietokonepohjaisen grafiikan yleistyminen 1990-luvulta alkaen.
-
Radio Suomesta poimittuja: Onko joutilaisuuskin tulospaineistettu?
02/03/2016 Duración: 31minTyö miehen tiellä pitää, hiki laiskan syödessä, otsasi hiessä sinun pitää..., näitä sanontoja piisaa. Olemmeko tehneet karhunpalveluksen kun puhumme aina ahkeruudesta? Työpäivässämme ei juurikaan ole hetkiä pään buuttaukseen. Onko joutilaisuuskin tulospaineistettu? Kaikki kotona -lähetyksen keskustelijoina työelämän ja loman tutkimuksen asiantuntija, Metalliliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja sisäisen kokemusmaailman tutkija, psykologi Tony Dunderfelt. Keskustelua luotsaa Paula Jokimies. Anu-Hanna Anttilan mielestä sen, mitä ihminen omalla vapaa-ajallaan tekee, ei tarvitse olla tuottavaa vapaan viettoa ja valmistautumista tulevia työtehtäviä varten. Anttila mainitsee yhdysvaltalaisen sosiologi Richard Sennettin kirjoittaneen, kuinka vapaa-ajasta on tullut kulutustyötä - on pakko kuluttaa. Kuluttamalla osoitat, että sinussa on potentiaalia kuluttajana. Vietät vapaa-aikasikin tehokkaasti ja hyvin, matkustaen ja ostoksia suorittaen. Työmies sanasta puhuttaessa, Tony Dunderfelt tarttuu sanan loppuo
-
Radio Suomesta poimittuja: Sananen – Näillä geeneillä
01/03/2016 Duración: 04minEmme ole tahallamme tämmöisiä. Meillä on tietyt geenit, jotka jylläävät konehuoneessa. Uusi tutkimustieto on tehty armahtamaan monen vaikeaksi havaitun veijarin. Kiitos siitä. Tässä iässä sitä tajuaa, että ainoat geenit jotka on varmuudella saanut, on karsinogeenit. Kaikki ne varhaislapsuuden mustanpuhuvat sopivasti hiiltyneet grillimakkarat ovat olleet hyvää polttoainetta matkalla kohti vehmaampia korpisuoria. Jo kohta unohdin opiskelijakämpässäni ranskalaiset uuniin. Olen puhaltanut yhteen hiileen, jos toiseenkin, ja pohtinut onkohan tämä peruna vai makkara? Mistä minä olen tehty ja minkälaiseksi voinkaan muuttua? Löysivät väkivaltageenin. Tämä on vasta alkua. Ihminen on maailman hämmästyttävin otus ja me tunnemme itsemme vieläkin niin huonosti. Tiede ei tee meistä yhtään tämän onnellisempia, mutta armollisempia se saattaa tehdä. Nakkikioskilla joka viikonloppu tappeleva Arppa näkyy uudessa valossa. Hän ei olekaan tietoisesti kasvattanut itseään vinoon ja puhjennut siksi rajun kurkun kastelun ansiosta l
-
Radio Suomesta poimittuja: Lapsuuden sankari: Esko Riihelä
01/03/2016 Duración: 11minLapsuuden sankarin ääni on jäänyt radiosta mieleen varsinkin viikonloppujen ja juhlapyhien vuoksi. Nykyisinkin hän pitää malttia valttina liikenteessä. Toimittaja Esko Riihelä jäi eläkkeelle Yleisradiosta v.2002. Maija Salminen haastatteli Esko Riihelää Ihan pihalla -ohjelmassa 25.2.2016. Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle
-
Radio Suomesta poimittuja: Rinteessä suksien suosio kasvanut lautabuumin jälkeen
26/02/2016 Duración: 25minVieraana on toiminnanjohtaja Harri Lindfors Hiihtokeskusyhdistyksestä. Suomessa on kaikkiaan 70 hiihtokeskusta. Lindforsin mukaan suksien suosio on kasvanut lautabuumin jälkeen, mutta laskettelijat ja lautailijat harrastavat sulassa sovussa. Hiihtolomien jakautumiseen kolmelle viikolle hän on tyytyväinen, mutta pääsiäislomia hän jakaisi uudelleen siten, että laskettelijoita riittäisi pääsiäisen molemmin puolin. Maija Salminen ja Petri Rinne jututtivat Harri Lindforsia Ihan pihalla -ohjelmassa 25.2.2016. Kuva: Raimo Torikka /Yle
-
Radio Suomesta poimittuja: Robottilaki veisi uuteen aikakauteen
24/02/2016 Duración: 35minTieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly. Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla. Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin. Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää? Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson. - Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon alu
-
Radio Suomesta poimittuja: Sananen - Elämän evästeet
23/02/2016 Duración: 04minMinkälaiset evästeet olemme elämällemme saaneet, kysyi entinen toimitusjohtaja mikrotukihenkilöltään. Eli, mitä kannammekaan mukanamme, alati sivusta muistuttavaa. Aina joku muu tietää paremmin mitä me tarvitsemme. Kun yleensä sitä on itse liian väsynyt pohtimaan, mitä elämältä haluaisi. Työpäivän jälkeen kauha uurtaa salaojaa irtokarkkisammiossa, kun juuri nyt pitäisi olla kotona perhesuunnittelupalaverissa. Piirtyykö mihinkään pilveen punaista lankaa tästä kaikesta? Saattaa piirtyä. Kiitos evästeiden. Yhdeksänkymmentä prosenttia elämästämme on siirtynyt nettiin. Tarvitsemme koko ajan vähemmän mitään. Unelma-asunnossa on joku pehmustettu kalu ja neljä toimivaa laturia. Autot ovat kohta kummallisia. Miksi mennä autoon selaamaan nettiä, kun siitä ilosta pitää maksaa vakuutusmaksuja ja muuta älytöntä. Kun ei se elämä siellä autossa ole. Elämämme verkko muistuttaa ominaisuuksiltaan vanhaa kunnon naruriippukeinua. Verkko heiluu ja elää, kun siihen rojahtaa. Se kutkuttaa mahanpohjaa. Siihen ei täysin pysty luot
-
Radio Suomesta poimittuja: Timo Pulkkinen on kiertänyt maapallon 75 kertaa
19/02/2016 Duración: 30minFormulaselostaja, moottoriurheilutoimittaja Timo Pulkkinen on työnsä vuoksi matkustanut oman arvionsa mukaan kymmeniä kertoja, lähemmäs sata kertaa maapallon ympäri. - Kaunein lentokenttä löytyy Barcelonasta, siellä pääsee kummallakin puolella ulos, kuten Singaporessakin. Exit-paikka on köyhän miehen bisnesluokka, pitkät lennot kuluvat kirjaa lukien, kannattaa pakata harkiten - tällaisia neuvoja tottuneelta matkustajalta saa. Pulkkisen kanssa keskustelee ja nauraa Olga Ketonen. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla -lähetyksessä 18.2.2016.
-
Radio Suomesta poimittuja: Ruoanvalmistuksesta tullut salonkikelpoinen harrastus
17/02/2016 Duración: 31minIhmisen pitää syödä, jotta jaksaa. Mutta pitää syödä myös siksi, että ruoka on hyvää ja parhaimmillaan se huumaa kaikki aistit. Ruoka tuo ihmiset yhteen ja on suuri ilo niin tekijälle kuin syöjällekin. Kaikki kotona -lähetyksen vieraina tiistaina 16.2.2016 ruoka -blogistit Minna Stoilov ja Jaakko Kujanpää. Puhuttiin paitsi ruoan syömisestä, myös sen tuottamisesta, laittamisesta, hukkaan heittämisestä, sen eettisyydestä, laadusta, puhtaudesta, hinnasta ja määrästä. Ja huipennuksena maistellaan Minna Stoilovin valmistamia munanvaahtoleivoksia, jotka saivat toimittaja Paula Jokimiehen melkein kyyneliin. Ohje löytyy: Isoäidin reseptillä -blogista. Isoäidiltä periytynyt hyvin vanha keittokirja on Minna Stoilovin suuri aarre. Tästä jo repaleisesta kirjasta ja kerrostalokeittiöstä alkoi makumatka 1900-luvun alkuun. Minna kokkailee retroreseptejä Isoäidin reseptillä -blogissaan. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi Minna asetti, että blogissa julkaistaisiin joka viides päivä uusi resepti. Tämä tavoite on pitänyt hyvin ku
-
Radio Suomesta poimittuja: Umpihankihiihdon MM-kisat 2016
17/02/2016 Duración: 55minUmpihankihiihdon MM-kisoja hiihdetään Pudasjärvellä vuosittain helmikuussa. Vuoden 2016 kisat olivat jo yhdeksästoista kerta. Virallisesti kisat alkavat aina lauantaina, mutta halukkailla on mahdollisuus lähteä liikkeelle jo perjantaina. Tällöin kilpailijat hiihtävät Syötteen kisakeskuksesta joitakin kilometrejä kisamaastoon ja saavat näin pienen edun lauantaina aloittaviin. Kaikki yöpyvät ulkona tulilla laavuissa tai vastaavassa majoitteessa. Kaikkien on myös kannettava mukanaan ruokansa sekä tarvittavat varusteet, repun on sunnuntaina painettava kahdeksan kiloa. Säät ja kelit ovat vaihdelleet eri vuosina paljonkin, kovimmillaan pakkasta on ollut liki neljäkymmentä astetta. Tänä vuonna lämpötila pysytteli lähellä nollaa, mikä teki hiihtämisestä raskasta. Jari Mäkäräinen raportoi Radio Suomelle vuoden 2016 kisoista läpi viikonlopun aloittaen matkasta Pudasjärvelle.
-
Radio Suomesta poimittuja: Sananen - Reikiä pohtimassa
16/02/2016 Duración: 04minMaailma on niin täynnä kaikkea, että mistä totuutta voisi enää etsiä? Reiästä tietenkin. Mustat aukot, ja pienemmätkin kolot, eivät jätä meitä rauhaan. Pyöriikö kaikki sittenkin reiän ympärillä? Vähän nuorempana ajattelin, että kyllä pyörii. Sitten lakkasin ajattelemasta. Maailma eteni. Minunkin ympärilleni kertyi kaikenlaista turhaa tavaraa, materiaa. Reikien ympäristöt, aineelliset töyräät, nousivat pääosaan. Ja nyt. Reiät kummittelevat taas. Se, että reiät palaavat mieleen, on vanhenemisen merkki. Asiat pelkistyvät. Mistä löytyy totuus, lohtu, uhka ja ikuinen mysteeri – jos ei reiästä. Vain reikään keskittymällä voi ymmärtää enemmän. Reikiä on kaikkialla. Ne ovat lähes aina merkityksellisiä, ja jos eivät vaadi heti toimimaan, niin vähintäänkin ne nielaisevat ajatuksemme pois muusta. Vilkaistaanpa viikon uutisia. Tämä pumppaava talvi on saanut maantiemme täyteen reikiä. Ne reiät ovat ensin peukalonpäänkokoisia, kahden päivän päästä 40 senttiä halkaisijaltaan. Ne reiät tekevät uusia reikiä, nyt autojen r
-
Radio Suomesta poimittuja: Kasvissyöntiä päiviteltiin jo sata vuotta sitten
12/02/2016 Duración: 32minSata vuotta sitten suomalainen ruokavalio oli vilja-, maito- ja lihapainotteista ja kasviksia hyödynnettiin vähemmän, kertoo Jukka Vornanen. Sata vuotta sitten kasvissyöntiä perusteltiin melko tutun kuuloisesti: terveydellisin, eettisin ja taloudellisin sekä joskus uskonnollisin syin. Ekologiset syyt ovat nousseet listalle 1970-luvulta lähtien. Olga Ketosen kanssa keskustelevat suomalaisen kasvissyönnin historiasta väitöskirjaa valmisteleva Jukka Vornanen sekä 'Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria' -kirjan toimittaja Hanna Mattila. Keskustelussa käytetään myös sanoja veretön ruokavalio, vegaani, fleksaaminen, lautasmalli, kasvisruokapäivä, ituhippi, satokausikalenteri ja Reko-renkaat. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla-ohjelmassa 11.2.2016.
-
Radio Suomesta poimittuja: Mikä on menestyksen ja täydellisen vartalon hinta?
11/02/2016 Duración: 27minRuokaa gramman tarkkuudella, eikä mitään ylimääräistä. Treeniä monta tuntia päivässä. Kurinalaisuutta, kontrollia, kieltäytymistä. Palkkana kaikesta tästä kroppa, jota moni kadehtii. Mikä on hinta, jonka tästä täydellisyydestä joutuu maksamaan? Kaikki kotona -ohjelman Sanna Pirkkalainen kurkistaa fitness-urheilun maailmaan.
-
Radio Suomesta poimittuja: Sananen – Kun unestakin leikataan
09/02/2016 Duración: 04minRahalliset leikkaukset me kestämme. Mutta kun aletaan leikata unesta, pinnasta ja ajattelusta, vaikeudet alkavat. Kun jostain tulee oikein lyhyttä, siitä ei saa myötäotetta. Korkeasaaren karhut heräsivät talviuniltaan. Yli kuukauden etuajassa. Asiantuntijat eivät tiedä syytä. Minä tiedän. On kuulemma totuttava siihen, että kaikesta leikataan. Karhujen talviunista leikattiin yli kuukausi. Se on kohtuuton kertaleikkaus. Uni on aineetonta hyvää, perustavanlaatuinen saavutettu etu. Ihmisen pitäisi tietää, miten elämä alkaa muistuttamaan alamäkiluistelua, kun unet jäävät liian lyhyeksi. Karhu ei ole niin tyhmä, että haluaisi näillä keleillä olla hereillä. Karhut heräsivät, kun kuuntelivat aikansa (betonin läpi) valittavia ihmisiä. Ei ne sanoja ymmärrä, mutta ikävä intonaatio ja aggressiivinen jankkaaminen se herättää kerrostaloissakin, vaikka seinän läpi ei saa sanoista selvää. Kun leikataan, se on pahinta jos ei tiedä kuka leikkasi. Unet on hyvä esimerkki. Ihminenkin, joka säpsähtää hereille jäteauton raivokk
-
Radio Suomesta poimittuja: Jättiläisen käsikirjoittanut Pekko Pesonen arvostaa enemmän Uunoja kuin Kaurismäkeä
05/02/2016 Duración: 36minJättiläinen on jännityselokuva Talvivaarasta. Sen käsikirjoittaja Pekko Pesonen pitää yhtenä esikuvanaan Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmiä, jotka olivat Pesosen mielestä yhteiskunnallisia ja samalla viihdyttäviä. Pesonen kiinnostui Talvivaaran kaivoksesta v. 2012. Draamaelokuvan taustatyössä, joka vei tiimiltä puoli vuotta, paljastui "kiinnostava verkosto", jota elokuvassa kuvataan. Hän toivoo, että elokuvaa kommentoisivat katsojien lisäksi myös elokuvaan kirjoitetut silloiset ministerit ja päättäjät. Jussi-palkittu käsikirjoittaja Pekko Pesonen puhuu Olga Ketosen kanssa Jättiläisestä ja Pesosen muista elokuvista (kuten Lapsia ja aikuisia, Tyttö sinä olet tähti, Napapiirin sankarit 1&2), moraalista ja käsikirjoittamisesta sekä tv-sarjoista. Ja nuoruudesta puhuttaessa paljastuu muutama toimivaksi todettu iskulausevinkki: - Tuutsä näyttelemään mun näytelmään? - Voisitsä kommentoida mun käsistä? Keskustelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 4.2.2016. Ohjelmassa kuultu musiikki on editoitu pois.
-
Radio Suomesta poimittuja: Sanna Pirkkalainen: "Ai taivas kun se oli kivaa"
03/02/2016 Duración: 09minToivottamana vilukissana ja arkajalkana tunnetulle Sanna Pirkkalaiselle ajatus pari asteisesta vedestä on aina ollut kauhistus. Hän päätti voittaa pelkonsa ja pulahtaa avantoon Hollolan Vähä-Tiilijärvessä. Oppaana toimi Hollolan avantouimareiden puheenjohtaja Elina Ala-Sankola. Elina Ala-Sankolalle avantouinnin aloittaminen oli niin merkittävä tapahtuma, että päivämääräkin on vielä kristallinkirkkaana mielessä. - Ryhtyminen oli mielessäni pitkään, mutta 17.2.98 se tapahtui. Lainasin tutulta kopin avaimen ja siitä se lähti. Syyskuusta - huhtikuun loppuun on uintikausi ja tämän vuoden tammikuussa uintikertoja oli 19. Miksi juuri avantouinti? Elina Ala-Sankola perustelee hyvin laajasti harrastuksensa mielekkyyttä. - Avanto pitää stressin loitolla ja piristää. Harrastuksen parissa Hollolassa on mukavia ihmisiä. Tämä kuuluu kiinteästi talvielämääni. Tyyni, kuiva pakkassää on paras uintisää. Kun avantouinnin noviisi Pirkkalainen oli perehdytetty lajin saloihin, oli aika ottaa härkää sarvista ja suorittaa pu
-
Radio Suomesta poimittuja: Eloisasti, käsillään puhuva ihminen tuottaa lämpöä
03/02/2016 Duración: 27minKaikki kotona -tiimin Sanna Pirkkalainen on parantumaton vilukissa ja Paula Jokimies taas on ”ei niin palelevaista” sorttia. Päätimme selvittää, miksi toista aina paleltaa ja toinen tarkenee hyvin. Keskustelukumppanina on Työterveyslaitoksen kylmätutkija, professori Hannu Rintamäki. Mitä palelu on? Onko se elimistön hälytysjärjestelmä? Ihollamme on kylmäreseptoreita, joilla aistitaan lämpötilaa. Aivomme prosessoivat tätä tietoa kertoo professori Rintamäki. - Se mitä monet tunnistavat palelemiseksi on lihasvärinää, horkkaa. Silloin ollaan jo jäähdytty aika paljon. Lämpötasapainoomme vaikuttavat monet seikat. Rintamäen mukaan vaatetuksella ja liikunta-aktiivisuudella on suuri merkitys. - Kaikenlainen liikuskelu, eikä välttämättä mikään raskas liikuntasuoritus pitää lämpimänä. Jo käsien ja raajojen heiluttelukin tuottaa lämpöä. Pelkästään tälläinen liikehdintä tuottaa noin 15 % lämmöntuotannostamme. Esimerkiksi eloisasti, käsillään selittävä ihminen tuottaa mukavasti lämpöä. Ihminen sopeutuu jatkuvaan pa