Kielipuoli

Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska.

Uusia romanikielisiä kirjoja lapsille on julkistettu, suomen kielestä on tulossa pluricentrinen eli monikeskuksinen ja Kanadan suomalaisten kielessä kuuluu englanti. - Dimitri Valentin kertoo lastenkirjoista, joita hän on kääntänyt suomen romanien kielelle kaaleksi. Olika-kustantamo Linköpingissä on julkaissut kolme kirjaa viidellä eri romanimurteella.- Suomen kielestä on vähitellen tulossa pluricentrinen kieli ruotsinsuomalaisten ansiosta samaan tapaan kuin ruotsin kieli on monikeskuksinen suomenruotsalaisten kielen perusteella. - Kanadan suomalaisten kielessä kuuluu englannin kielen vaikutus. Sisuradion Pirjo Rajalakso kävi sukuloimassa Kanadassa ja toi mukanaan kielikuulumisia. - #Kielipuoli kysyy: Mitä ei ole syytä tutkiskella hevosessa, jos sellaisen saa lahjaksi?Juontajana Merja Laitinen.Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielitiede voi auttaa poliisia ratkaisemaan rikoksia. Jehu-sana löytyy Raamatusta. - Suomen kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä antaa virka-apua poliisille rikostutkinnoissa. - Kielentutkija Kaarlo Voionmaa ja toimittaja Lotta Hoppu testaavat kielten ymmärtämistä. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilän suusta kuullaan selitykset ekvativiilauseille ja sanalle jehu. - Murreasiantuntija Manja Lehto pakinoi murteellisen runouden asettamista megahaasteista kääntäjälle. Juontajana Merja Laitinen.

Vähemmistökielten opetusta Falunissa ja Eskilstunassa, jeesustelu kielenhuoltajien pohdinnassa ja hävyttömyydet pakinoijan mielessä. - Anne Knutsson opettaa Falunissa suomea 11-vuotiaalle Turilus Alajoelle, jonka mielestä sanojen taivuttaminen on vaikeaa.- Eskilstunan kouluasioista vastaava kunnanneuvos Jari Puustinen (M) sanoo, ettei vähemmistökielten opetusta aiota lisätä, vaikkei taso vastaakaan asiantuntijoiden suositusta. - Viikon uudissana: tylyttää- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän pohdittavina ovat muunmuassa elvistely ja jeesustelu. - Pentti Salmenranta latelee pakinassaan hävyttömyyksiä. - Juontaja Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Vakavat ja hauskat sanat käsittelyssä kielenhuoltajien avulla. - Viikon uudissana suolapulssi liittyy tiiviisti ympäristön suojeluun. Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää. - Kjersti, Kent, Helena ja Hanna käyvät Ludvikassa suomen kielen kurssia, koska heidän kielensä on päässyt rapistumaan tai jopa jäänyt lapsen kenkiin. - Mistä tulee sana hyypiö? Kuuluuko sanoa juustoleipä, leipäjuusto vai kahvijuusto? Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat. - Juontajana Merja Laitinen.Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Suomenruotsin murteita puhutaan Ruotsissakin, läntisessä Mälarin laaksossa pohjalaisittain. - Kielipuoli on tavannut Leif Träskbölen, Bror Söderlundin ja Ronny Broddin Torshällasta. Heillä kaikilla on juuret Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla, joiden murre on kulkeutunut miesten mukana Ruotsiin.  - Uddevallassa pakolaisille suunnatussa kielikahvilassa voi oppia suomea ruotsin ohella, sillä toimintaa johtaa suomenkielinen diakoni Kaarina Danskain.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muun muassa hullunkurinen-sanan merkityksiä. - Manja Lehto pakinoi ajoista, jolloin asui Rovaniemellä ja Kiirunassa ja kuuli puhetta h:n päältä. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielipuolessa mietitään erilaisia suussa hyvin sulavia nameja ja huonommin sujuvia äänteitä, ja myös uusia sanoja on luvassa. - Viime vuonna hakukone Googlesta eniten etsitty ruokasana Ruotsissa oli semmelwrap, laskiaispullakäärö. Tänä talvena on kehitetty juotava laskiaispulla, semmelsmoothie ja nutellasemla. Runebergintorttu ei ole muuttanut muotoaan yhtä paljon! - Viikon uudissana: hynönen, hyvä hynönen ja saavuttaa hynönen- Lausupa ruotsinkielen sana "muta" suomalaisittain. Trollhättanilaiset Ilkka Pasanen ja Karita Lehikoinen-Stedt painottavat ruotsinkielisiä sanoja hupsusti. - Kielenhuoltajien syynissä ovat värisävyt, liila, violetti, roosa ja pinkki sekä valkoinen. Riina Heikkilä ja Henna Leskelä kertovat myös kuka oli Suomen öljysheikki. - Pentti Salmenranta miettii pakinassaan äidinkieltä ja kotikieltä. Kumpiko olisi parempi?Juontajana Merja Laitinen

Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi metsäsuomalaisista, joita pidettiin mustan magian harjoittajina kenties vain siksi, että he puhuivat vierasta kieltä. - Tietäjiä ja kansanparantajia toki metsäsuomalaisten joukossa oli, mutta tuskin heidän tarkoitusperänsä olivat ilkeämielisiä, arvioi Andreas. - Televisiotoimittajien uutiskielen on kiteytettävä asian ydin ja samalla kuvattava koko laaja asiayhteys. SVT:n (Sveriges Television) suomenkielisen uutistoimituksen väki miettii uutissanastoa Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa.- Kielipuoli vierailee vanhustentalo Hemgårdenilla Skinnskattebergissä. Siellä ruotsinkieliset vanhusten hoitajatkin koettavat opetella suomea, jotta pärjäisivät suomenkielisten asukkaiden kanssa silloin, kun suomenkielistä henkilöstöä ei ole paikalla. - Viikon uudissana on avoressu.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä miettivät voiko liukuria sanoa pyllyriksi. @lukumato kysyy asiaa Twitterissä sillä hänen ruotsinsuomalainen lapsensa laskee itsepäisesti mäkeä pyllyr

Suomen kansallisvaltioksi moderniin aikaan muodostunut alue oli ammoin monikielinen. Nykyään siellä kuuluu paljon englantia. - Kielten tutkija Janne Saarikivi sanoo, että kun nykyisen Suomen alue asutettiin heti jääkauden jälkeen, siellä puhuttiin useita erilaisia - meille tuntemattomia - kieliä. Myöhemmin siellä kaikui suomalais-ugrilainen saamen kieli ja vasta sen jälkeen kieli, josta nykysuomi on kehittynyt. - Kun viisitoistavuotias Visa Penttinen Helsigistä viestittelee kavereidensa kanssa WhatsApp- tai Telegram-sovelluksilla, hän voi kirjoittaa brb tai ttyl, be right back tai talk to you later. Englanninkieliset lyhenteet ovat arkea nuorten kommunikaatiossa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät vastauslaatikossaan muun muassa englanninkielisten sitaattilainojen lausumistapoja.- Pilapiirtäjä Markku Huovila vahvistaa pakinassaan sen, että mäkikotkan lentävät lauseet lentävät. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Gowhar Mohamedzade muutti Iranin Kurdistanista Suomeen 1990-luvun alussa ja oppi suomen vuodessa. - Gowhar tekee tällä hetkellä työtä suomeksi Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisella koululla, Virpi Inkeri haastattelee häntä.- Henry ja Johannes Lindeman sekä heidän serkkunsa Elias ja Jasmine Isse pitävät kielistä - ja jäätelöstä. Merja Laitinen tapasi lapset heidän mummonsa Tuula Peltosen luona Västeråsissa. - Viikon haaste - täytä puuttuva sana sanontaan: Aika aikaansa kutakin sanoi pässi kun ..... leikattiin!- Kielenhuoltajat opastavat muun muassa siinä, mikä seuraavista on oikein: Suomi-seura, suomiseura vai Suomi-Seura. - Manja Lehto pakinoi Suomen murteista. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Mitä tuli sanottua - ja mitä on vielä sanomatta. - Kirsi Blomberg muistelee, mitä sanoja hän sai kasaan eri paikoissa käydessään syyskauden 2015 aikana. - Kuka oli ahkerin Kielipuolen kysymyksiin vastaaja ensimmäisellä tuotantokaudella?- Mihin kielenhuoltajat joutuivat vastaamaan ja mihin ennakoivat vastaavansa uuden vuoden edetessä? - Mitä oppivat Theo 6 v. ja Tuva 4 v. menneenä syyskautena? Juontajana Merja Laitinen.Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Tarttuu pieniin ja isoihin kielikysymyksiin yhdessä yleisön kanssa. Språkprogram på finska.

Sukututkimus perustuu sukunimiin. Sukunimesi voi paljastaa taustasi.  - Sukunimet ovat sukututkimuksen perusta. Niiden kautta valitaan mitä tutkitaan ja miten. Kun Kielipuoli vieraili Nykvarnissa sukututkimuskurssilla kantoivat paikalla olleiden sukunimet omaa paikallishistoriaansa. Kurssinvetäjä Seppo Remeksen suvulla on talonpoikaisjuuret.- Meän kieltä arvostetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta sen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo Meän Akateemia-säätiön puheenjohtaja Erling Wande.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät suomen sukulaiskieliä ja viikon uudissana on vierastaistelija. Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuolen kontti pullottaa joulusanoja: esimerkiksi nakukakku ja rokuli sekä joululaulu ja tähtiyö. - Kirsi Blomberg keräilee ihmisten joulusanoja joulumarkkinoilla, haaviin tarttuu niin rauhaa kuin rakkauttakin- Jouluviikon uudissana: nakukakku- Eskilstunalaiset naiset listaavat tärkeimmät joulusanat puurokutsuilla. Lämpö ja läheisyys tärkeitä, mutta suuhunpantavaakaan ei voi unohtaa.- Kielenhuoltajien joululaatikossa on keitinpataan kastettavaa vörttiä, mustia ja yuletiden juuria - Manja Lehto muistelee kielimummon kielimenneisyyttä, tunturin rinteillä ja Skånen alangoillaJuontajana Merja Laitinen

Viherpesu - greenwash, käskytysjohtaminen - management by perkele ja tarinankerronta - storytelling ovat yritysmaailman termejä, jotka tällä kertaa pyörivät Kielipuolen kielellä. - Tradenomian ja restonomian opiskelijat Vivi Wendelin, Maj-Lis Konnos ja Ville Lehtinen Suomesta pohtivat yritystalouteen ja johtamiseen liittyviä termejä. - Ruotsin kielipolitiikka on melko uusi ilmiö. Kielipolitiikan 10-vuotisjuhlaa on juuri vietetty. Kielipolitiikan valmisteluun osallistunut juristi Kaisa Syrjänen Schaal toteaa, ettei kielipolitiikan tavoitteita vähemmistökielten osalta ole vielä saavutettu sillä koulu ei nykyisellään tue lasten kielen kehitystä tyydyttävällä tavalla.  - Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi väki ja valta sanojen ympäriltä. - Australiassa kuulee erittäin useita eri kieliä, vanhemmat suomalaiset maahanmuuttajat osaavat vielä suomeakin, kertoo Brisbanessa asuva Paula Hyvönen, joka valmistautuu joulunviettoon suomalaisten jouluruokien tuoksussa.- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leske

Oletko hetasa ja etosa? Valokeilassa Karjalan kieli ja karjalaiset murteet. - Tukholmassa toimiva Karjalaisten Kilta on yli 40:n vuoden ajan kannatellut karjalan kieltä, murteita ja kulttuuria. Kirsi Blomberg tapasi siellä Salmista Laatokan koillisrannalta kotoisin olevan Lahja Johanssonin. Lahjalta löytyy vielä sanoja Salmin murteella.- Oxelösundissa tapasi joukko peruskoulaisia ja heidän vanhempiaan pikkujoulun merkeissä. Yhteistä koululaisille on se, että he lukevat koulussa suomea. Syksyn ajan ovat hekin, joille ei ennestään ole perustaitoja kielessä, saaneet olla mukana suomen tunneilla. Se on tosi kivaa Lukas Jerkun mielestä. Oppilaat ovat niin innokkaita, että kevätlukukaudella oppitunteja aiotaan pidentää. - Kielenhuoltajien Hannele Ennabin ja Henna Leskelän vastauslaatikossa sanoja kuten läskimooses ja kankkunen. - Viikon pakinan takaa löytyy Andreas Ali Hietala Jonasson, kieliaktivisti ja Ruotsinsuomalaisia sanoja ja ilmaisuja -Facebook-ryhmän perustaja.Juontajana Merja Laitinen.

Suomen papan puuro on parasta, mutta mitä se oikein on? Perheissä syntyy sanoja ja sanontoja, jotka vain perheenjäsenet ymmärtävät. - Perheet käyttävät usein hauskoja omia sanoja ja sanontoja. Monesti ne ovat lasten keksimiä. Yhteistä keksityille sanoille on se, että ne ymmärretään vain perheen sisällä. Samalla ne kantavat sisällään historiaa ja paljon tunteita. Kirsi Blomberg on etsinyt perheiden omia sanoja löytänyt muunmuassa upin, tomskun ja Suomen papan puuron. - Västeråsilaisessa Pajusen perheessä on musiikki yleisin kieli. Kun veljekset Raimo ja Reijo Pajunen ryhtyivät perustamaan omaa yhtyettä, haluttiin sukunimi mukaan bändin nimeen, sillä olihan isä Kalevi Pajunen säestänyt itseään Olavi Virtaa. Pekka Pohjola Groupilta ajateltiin lainata group-sanaa bändin nimeen, mutta se ei toiminut, koska ruotsinsuomalainen yleisö äänsi sen joko ruuppa tai ruuppi. - Kaunokirjallisuuden kääntäjä Janina Orlov hakee käännöksiinsä hyvää rytmiä. Hän kääntää suomesta ja venäjästä ruotsiksi ja sanoo, että kieli pitää

Ripustinsilmukka, lenkki tai raksi on hämäläisittäin verkilö. - Suomessa murteet ovat väistymässä yleiskielen tieltä, vaikka ne tukevatkin vahvasti paikallista identiteettiä, kertoo Suomen Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, johtaja Pirkko Nuolijärvi Kirsi Blombergin haastattelussa. -  Ruotsissakin moni suomalaisperäinen koettaa pysyä mukana suomen kielen muutoksissa ja käyttää huoliteltua yleiskieltä, mutta kauan täällä asuneilla monet murresanat ovat saattaneet säilyä kauemmin kun Suomen yleiskielen vaikutus ei ole niihin purrut. Tarinankertoja ja kirjoittaja Aulis Kytömäki on asunut Ruotsissa 65 vuotta, mutta osaa vielä hyvin vanhaa kortesjärveläistä murretta, jota vain harvat kortesjärveläiset enää taitavat. - Kielenhuoltajien vastauslaatikossa uusvanha vastine ruotsin fredagsmysille on perjantaihyssy, ei tosin kielenhuoltajien Henna Leskelän ja Hannele Ennabin virallinen suositus vaan henkilökohtainen valinta, jota voi koettaa vakiinnuttaa kieleen. - Viikon uudissana: sääviha. Keneen se kohdistuu?

"Kaikkien sanat sakovat, jokahisen juonet käypi". - Ammoiset kalevalaisvivahteiset sanat mäkimade ja pötkylähukka eivät kuulu kovin monen sanavarastoon enää. Niistä tuskin arvaa edes että kyseessä on kyykäärme. Juha Jyrkäs on käyttänyt kirjassaan Unen aika suuren joukon matelijoita tarkoittavia sanoja. Ehkä jonkin näistä voisi ottaa käyttöön uudelleen.- Norrtäljen ja Tukholman Kalevais-seurat ovat tutustuneet vasta ilmestyneeseen loitsukirjaan ja löytäneet sieltä hyviä sanoja uusiokäyttöön. - Kielipuolen pakinoijan Markku Huovilan kekseliäät kielipiirrokset Kieliviesti-lehdestä vuosilta 2001-14 on kerätty kirjaksi. Huovila kertoo miten oivallukset syntyvät. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa pillata/pillattaa-sanan merkitystä. - Muusikko ja suomen opettaja Pentti Salmenrannan pakina on ruokaisa piirakoineen ja munavoineen. Juontajana Merja Laitinen.